Sosiaalisten pelkojen helpottamiseen liittyy hyviä ja huonoja uutisia. Hyvät uutiset ovat, että oikeaoppisella työskentelyllä suurin osa ihmisistä saa merkittävää helpotusta tilanteeseensa. Suositeltu hoitomuoto sosiaalisten tilanteiden pelkoon on kognitiivinen käyttäytymisterapia. Sen avulla noin 85 prosenttia tarkkarajaisesta muodosta kärsivistä ja noin 60 prosenttia yleisestä muodosta kärsivistä saa kliinisesti merkittävää apua tilanteeseensa. Lisäksi hoitotulokset säilyvät seurantatutkimuksissa useiden vuosien ajan.
Lue lisää
Antiikista nykyaikaan
Lääketieteen isä Hippokrates kuvasi noin 2 400 vuotta sitten henkilöä, joka ei uskaltaudu muiden seuraan, koska pelkää nolaavansa itsensä sanomalla tai tekemällä jotakin väärää ja joutuvansa näin muiden epäsuosioon. Nykyaikaiseen diagnoosiluokitteluun sosiaalisten tilanteiden pelko lisättiin vasta 1980-luvulla, mutta sen kuvaus on hämmästyttävän lähellä Hippokrateen antiikin aikaista kuvausta. Eurooppalainen ICD-10 ja yhdysvaltalainen DSM-IV pitävät molemmat sosiaalisten tilanteiden pelon keskeisenä diagnostisena kriteerinä pelkoa toimimisesta tavalla, joka saa muut arvioimaan yksilöä negatiivisesti. Nykymääritelmän mukainen sosiaalisten tilanteiden pelko on esiintyvyydeltään yleisin ahdistuneisuushäiriö. Se on kolmanneksi yleisin mielenterveysdiagnoosi – heti masennuksen ja alkoholismin jälkeen.
Lue lisää
Kukaan ei selviä elämästä ilman vastoinkäymisiä, sillä vastoinkäymiset ovat luonnollinen osa elämää.
Koulupsykologit työskentelevät esikouluissa, peruskouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Pyrimme lieventämään ja poistamaan oppimisen esteitä tekemällä yhteistyötä oppilaiden, vanhempien ja koko kouluyhteisön kanssa.
Lue lisää
Lastensuojelun asiakkaat
Lastensuojelun toimenpiteenä sijoitus kodin ulkopuolelle toimii yleensä viimesijaisena auttavana keinona, jota ennen perhettä on yritetty tukea monin eri tavoin. Lastensuojelun asiakkuus voi kuitenkin alkaa myös kiireellisenä ja olla seurausta äkillisestä ja odottamattomasta elämänkriisistä, joka voi kohdata ketä vain.
Lue lisää
Teen päivittäin päätöksiä, pyrin kannanotoillani vaikuttamaan asioihin ja ilmaisen näkemyksiäni suuremmille tai pienemmille kuulijakunnille. Toisin kuin moni muu psykologi, teen tätä kahdessa eri roolissa: päivisin psykologina ja työajan ulkopuolella Helsingin kaupunginvaltuutettuna. Vaikka oman kannan muodostaminen ja ilmaiseminen kuuluvat olennaisena osana kumpaankin tehtävään, ovat lähtökohdat sille näissä tehtävissä hyvin erilaiset.
Lue lisää
Sanotaan, että yhteiskunta voi juuri niin hyvin kuin sen heikoin lenkki.
”Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. — Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa henkilöön liittyvät tekijät eivät saisi vaikuttaa ihmisten mahdollisuuksiin päästä koulutukseen, saada työtä ja erilaisia palveluja – perusoikeudet kuuluvat kaikille. — Suomen perustuslaissa yhdenvertaisuuden periaate viittaa sekä syrjinnän kieltoon että ihmisten yhdenvertaisuuteen lain edessä. Yhdenvertaisuuslaki, rikoslaki, tasa-arvolaki ja työlainsäädäntö tarkentavat syrjinnän kieltoa eri elämänalueilla.” (yhdenvertaisuus.fi).
Lue lisää
Ihminen kehittyy koko elämänsä ajan. Monet fyysiset, psykologiset, perinnölliset, sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät ohjaavat normaalia kehitystämme, mutta ne voivat olla myös sen häiriintymisen taustalla.
Lue lisää
Mindfulness on saavuttanut suuren suosion länsimaissa ja myös Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Mindfulness-harjoitusten vaikuttavuutta tutkitaan paljon ja niitä tarjoillaan avuksi muun muassa keskittymisen ja mielialan parantamiseen, tehokkuuden lisäämiseen, stressin vähentämiseen ja univaikeuksien helpottamiseen.
Mutta mitä mindfulness oikeastaan on?
Lue lisää
Positiivinen psykologia ei nimestään huolimatta ei ole perinteisen, ”negatiivisen” psykologian vastakohta vaan muuta alan tutkimusta täydentävä ja ihmismieltä hieman eri näkökulmasta tarkasteleva tutkimussuuntaus. Psykologinen tutkimus ja käytännön työ ovat pitkään keskittyneet mielen sairauksiin ja ongelmiin. Positiivisessa psykologiassa huomio suunnataan siihen, miten kenen tahansa – diagnooseista tai niiden puutteesta riippumatta – hyvinvointia, vahvuuksia ja voimavaroja voitaisiin edistää. Sairauden puute ei takaa onnellisuutta, ja toisaalta sairas ihminen on paljon muutakin kuin diagnoosinsa ja voi sairaudesta huolimatta elää hyvää ja mielekästä elämää.
Lue lisää
PSYKOLOGIAA 