Mihin psykologiset hoidot perustuvat?

Hoitoon, hoitoon

Masentaa tai ahdistaa, ehkä olo on epätodellinen tai pitäisi vain elämässään tehdä jotain toisin. Hyvinvoinnin ja mielenterveyden ongelmat ovat yleisiä. Psyykkisen avun tarve voi kummuta esimerkiksi suurista elämänmuutoksista, hankaluuksista ihmissuhteissa tai halusta muuttaa haitallista toimintaansa. Kenen puoleen kannattaisi kääntyä?

Mielen apua kaipaavalle on tarjolla jos jonkinlaista vaihtoehtoa. On mentaalista valmentajaa, aarrekarttatyöskentelyä ja yksisarvisia. Sitten on psykologiatieteeseen perustuvia hoitoja. Miten ne eroavat muista?

psykologia tiede, psykologiset interventiot, psykologiset hoitomuodot, psykologiset hoidot

Luottamus psykologisiin hoitomuotoihin – tai interventioihin, kuten niitä voidaan laajemmin kutsua – perustuu muuhun kuin psykologin valaistumiseen tai nuoruuden näkyihin. Sen ei tulisi pohjata kokonaan myöskään karismaattisen kouluttajan tai kokeneempien kertomuksiin. Laillistettu psykologi on saanut peruskoulutuksensa tiedekorkeakoulussa. Psykologisten hoitomuotojen soveltamiseen vaikuttaa tieteellinen tutkimus.

Tuleva psykologi tutustuu tutkimusasetelmiin ja luotettavaan tiedonkeruuseen. Hän perehtyy lukuisiin vaihtoehtoisiin ja toisiaan täydentäviin selitysmalleihin ihmisen toiminnasta. Hän tietää, ettei kahden asian välinen korrelaatio yksin paljasta syitä ja seurauksia. Hän pystyy kuvaamaan kokeellisen tutkimuksen perusidean – ja sen avulla voidaan jotain syistä ja seurauksista jo arvella. Hän tietää, että intervention vaikuttavuustutkimus vaatii vähintään kaksi mahdollisimman samanlaista tutkittavien ryhmää, joista toinen saa hoitoa ja toinen ei. Vain sillä tavalla voidaan varmistua siitä, että havaittu muutos on nimenomaan hoidon aiheuttamaa, eikä esimerkiksi seurausta spontaanista toipumisesta.

Psykologin ihmiskäsitykseen vaikuttavat tuhannet tutkimukset, joihin perustuvia tekstejä hän on lukenut. Tutkimukset ovat joskus keskenään ilmeisessä, joskus näennäisessä ristiriidassa. Osa ristiriidoista selittyy sillä, että tutkimuksia on tehty huonosti. Osa ristiriidoista on näennäisiä: esimerkiksi hyvinvointi voi selittyä monella tekijällä, vaikka tekijät olisivat peräisin keskenään yhteensopimattomista teorioista. Tämä on hyvä syy lisätutkimukselle, kun etsitään perustavammanlaatuista selitystä! Tuleva psykologi oppinee varsin varhain, että mikä tahansa tekijä selittää jostakin psyykkisestä ilmiöstä vain pienen osan – ja kääntäen mikä tahansa yksittäinen psyykkinen ilmiö yleensä selittää varsin pienen osan vaikkapa käyttäytymisestä.

Psykologisten hoitojen vaikuttavuus

Tiedämme monet psykologiset hoitomuodot vaikuttaviksi kokeellisista tutkimuksista. Tutkituimmat ja kiinnostavimmat hoitomuodot kootaan tutkimuskatsauksiin. Katsaukset voivat olla niin sanottuja laadullisia katsauksia tai meta-analyysejä. Laadullisissa katsauksissa tutkijat nostavat tutkimusmassasta esille tutkimustulosten yleislinjat: mitä tiedetään nyt ja mitä tulisi tutkia lisää. Meta-analyyseissä puolestaan eri tutkimusten tulokset tehdään numeroin vertailtaviksi, jolloin kyetään tarkemmin tunnistamaan pienempiäkin yhteyksiä ja vaikutuksia, jotka saattaisivat yksittäisissä tutkimuksissa jäädä huomiotta. Laajimmissa katsauksissa psykologisten interventioiden vaikutusta on arvioitu satojen tutkijoiden työn ja tuhansilla ihmisillä tehtyjen tutkimusten perusteella. Huonoimmat tutkimukset karsiutuvat pois ja satunnaisten tulosten vaikutus on pieni. Kyse ei ole yhden ihmisen mielipiteestä.

Psykologiset interventiot kattavat koko elämänkulun ja kaikki elämänalueet. Seuraavassa esitellään meta-analyysejä joistakin tärkeistä psykologisista interventioista.

Kiintymyssuhteet ovat tärkeitä läpi elämän. Varhaiset kiintymyssuhteet ovat tietenkin tärkeä osa lapsuuden hyvinvointia, mutta niiden vaikutus voi kantautua myöhemmällekin iälle. Bakermans-Kranenburg ym. (2003) kokosivat 70 tutkimusta, joissa yritettiin psykologisella interventiolla kohentaa joko vanhempien sensitiivisyyttä eli herkkyyttä lapsen tarpeille tai pikkulapsen turvallista kiintymystä vanhempiinsa. Interventioilla oli merkitystä: keskimäärin ne vaikuttivat jonkin verran sekä vanhemman sensitiivisyyteen että lapsen kiintymyssuhteen turvallisuuteen. Tärkeää oli kuitenkin selvittää, mitä noiden keskimääräisyyksien alla piilee, koska tutkimusmassa mahdollistaa myös erilaisten hoitojen vertailun. Havaittiin, että parhaat tulokset olivat hoidoissa, jotka olivat lyhyitä (alle 16 tapaamista) ja alkoivat puoli vuotta tai enemmän lapsen syntymän jälkeen. Samoin hoidot olivat sitä vaikuttavampia, mitä harvempiin asioihin ne keskittyivät.

psykologia tiede, psykologiset interventiot, psykologiset hoitomuodot, psykologiset hoidot

Työelämä voi sekä tukea hyvinvointia että uhata sitä. Työuupumuksen ennaltaehkäisy ja korjaaminen ovat kansantaloudellisestikin tärkeitä asioita. Awa ym. (2010) kokosivat laadulliseen katsaukseen 25 tutkimusta työuupumuksen ehkäisystä. Suurin osa niistä kohdistui yksilöön, ja vain harvassa koetettiin tehdä työympäristölle jotain. Melkein kaikissa tutkimuksissa kokeiltu interventio todettiin vaikuttavaksi, eli ennaltaehkäisevään hoitoon osallistuneilla työuupumusoireilu kasvoi harvemmin kuin hoitoon osallistumattomilla. Näytti kuitenkin siltä, että samanaikaisesti yksilöön ja työpaikkaan kohdistuneiden interventioiden vaikutus säilyi kauemmin kuin vain yksilöön kohdistuneiden. Koska katsaus oli laadullinen, ei voitu tarkkaan laskea erilaisten sisältöjen vaikutusta hoitojen tehoon. Avuksi kuitenkin tulee Richardsonin ja Rothsteinin (2008) työstressin hoitoa arvioiva meta-analyysi, jossa vaikuttavimpia olivat niin kutsutut kognitiivis-behavioraaliset interventiot. Niissä pyritään ammattilaisen ohjaamana vaikuttamaan tietoisiin ajatuksiin ja näkyvään käyttäytymiseen, jotka voivat aiheuttaa tai pahentaa stressiä. Jälleen lyhyet ja harvoihin asioihin keskittyvät interventiot olivat muita vaikuttavampia. Vähemmän voi olla enemmän.

Stressin hallitseminen ja sen avulla uupumuksen ehkäisy onkin hyvin tärkeää. Ei nimittäin ole selvää, kuinka jo uupumaan päässyttä ihmistä tulisi hoitaa. Ahola ym. (2017) tavoittivat katsaukseensa 14 tutkimusta, joissa oli koetettu vaikuttaa ihmisiin, joilla oli jo todettu työuupumus. Meta-analyysin mukaan yksilöihin kohdistetut interventiot eivät olleet vaikuttavia, ja työpaikkoihin kohdistuneet tutkimukset olivat niin erilaisia keskenään, ettei niitä voinut numeerisesti vertailla.

Mihin kaikkeen sitten voidaan vaikuttaa? Johnsonin ym. (2010) katsaus erilaisiin terveyskäyttäytymisen interventioihin on hurja: he kokoavat tuloksensa yli tuhannen tutkimuksen perusteella. Juuri stressinhallintakeinoihin pystyttiin interventioissa vaikuttamaan parhaiten. Hiukan heikommin mutta kuitenkin johdonmukaisesti interventioissa muuttuivat myös esimerkiksi syöminen ja liikkuminen. Seksikäyttäytymiseen vaikuttavien interventioiden teho jäikin sitten vaatimattomaksi.

Väestön ikääntymisen myötä mielenterveyden tukeminen myöhemmällä iällä muuttuu koko ajan tärkeämmäksi. Pinquart ja Forstmeier (2012) totesivat 128 tutkimuksen perusteella, että ohjatulla muistelulla ja eletyn elämän arvioinnilla on myönteisiä vaikutuksia ikäihmisten hyvinvointiin. Seurantatutkimusten perusteella nämä hoidot vähensivät etenkin mielialaoireita ja elämän päättymiseen liittyvää ahdistusta. Ne myös tukivat elämän kokonaisuuden merkityksellisyyden kokemusta. Mielialaoireilu väheni etenkin osallistujilla, joilla oli todettu masennus tai jotka olivat somaattisesti sairaita.

Tutkimuksesta käytäntöön?

Psykologeilla on perustiedot psykologisista hoitomuodoista tehdystä tutkimuksesta sekä valmius syventää ja soveltaa siihen perustuvaa osaamistaan. Tutkimukseen perustuva koulutus mahdollistaa erilaisten interventioiden omaksumisen itsenäisesti ja täydennyskoulutuksissa. Psykologin ei tarvitse luottaa pelkkään intuitioon tai kuulopuheisiin siitä, mikä saattaisi toimia. Hän kykenee valikoimaan menetelmiä, jotka todennäköisimmin ovat vaikuttavia.

Koulutus ei sentään – onneksi – ole pelkkää tiedettä ja tutkimusta. Tutuksi tulee myös eettinen velvollisuus tarkastella ja arvioida kriittisesti omaa toimintaa. Tähän liittyy myös oman tiedon ja osaamisen rajojen tunnistaminen. Psykologien tuottaman työn laatua ylläpidetään myös lakisääteisillä velvollisuuksilla, joihin lukeutuvat oikeus työnohjaukseen, vaitiolovelvollisuus, potilasvakuutus sekä potilaan valitusoikeus.

Lopuksi todettakoon, että kaikkiin elämän ongelmiin ei ole eikä voi olla kokeellisesti tutkittua ja käsikirjaksi saatettua ratkaisua. Silloinkin vastuullisesti tuotettu hoito noudattaa tutkittua tietoa ihmisen toiminnasta ja hyvinvoinnin edellytyksistä – ja tällainen tieto psykologilla on.

Kirjoittajat:

Petri Karkkola, erikoispsykologi ja yliopisto-opettaja, petrikarkkola.fi

Laura Takkunen, psykologian opiskelija, KM

 

Kuvat: Unsplash

Lähteet:

Ahola, K., Toppinen-Tanner, S. & Seppänen, J. (2017). Interventions to alleviate burnout symptoms and to support return to work among employees with burnout: Systematic review and meta-analysis. Burnout Research, 4, 1-11.

Awa, W.L., Plaumann, M. & Walter, U. (2010). Burnout prevention. A review of intervention programs. Patient Education and Counseling, 78, 184-190.

Bakermans-Kranenburg, M. J., van Ijzendoorn, M. H., & Juffer, F. (2003). Less is more: Meta-analyses of sensitivity and attachment interventions in early childhood. Psychological Bulletin, 129, 195-215.

Johnson, B.T., Scott-Sheldon, L.A.J. & Varey, M.P. (2010). Meta-synthesis of health behavior change meta-analyses. American Journal of Public Health, 11, 2193-2198.

Pinquart, M. & Forstmeier, S. (2012). Effects of reminiscence interventions on psychosocial outcomes: A meta-analysis. Aging & Mental Health, 16, 541-558.

Richardson, K.M. & Rothstein, H.R. (2008). Effects of occupational stress management intervention programs: A meta-analysis. Journal of Occupational Health Psychology, 13, 69-93.

One thought on “Mihin psykologiset hoidot perustuvat?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s