Ajattelun sudenkuopat – Mitä ne ovat, mistä ne johtuvat, ja miten välttää astumasta niihin?

Ajattelun lainalaisuudet kehittyivät varmistamaan ihmisen selviytymisen esihistoriallisessa ympäristössä. Nykymaailmassa nämä lainalaisuudet kuitenkin johtavat meitä harhaan monissa tilanteissa. On hyvä oppia tunnistamaan ajattelun sudenkuoppia ja ottamaan niitä huomioon elämän tärkeissä päätöksissä.

Alkukantaisten aivojen ja nykymaailman yhteentörmäys

Ihmisen aivot ovat säätelyjärjestelmä, jonka tehtävänä on miljoonien vuosien ajan ollut ihmisen selviytymisen varmistaminen. Se tosiasia, että luet tätä tekstiä, kertoo että sinun esi-isiesi kohdalla aivot ovat onnistuneet tehtävässään. Jokainen esi-isistäsi on ehtinyt jatkamaan sukua elämänsä aikana.

Aivoihin on vuosimiljoonien saatossa esiohjelmoitunut ominaisuuksia, jotka ovat osoittautuneet selviytymisen kannalta toiminnallisiksi. Aivot esimerkiksi korostavat havaintokentässämme tapahtuvia muutoksia ja painavat muuttumattomina pysyvät asiat taka-alalle. Tämän vuoksi et tuntenut vaatteita ylläsi ennen kuin vasta nyt, kun mainitsin niistä.

Muutosten korostaminen johtuu siitä, että muutokset havaintokentässämme voivat olla joko uhkia tai mahdollisuuksia, ja niiden merkitystä selviytymisemme kannalta tulee arvioida mahdollisimman tarkasti ja nopeasti. Tällaiset esiohjelmoidut periaatteet ovat palvelleet meitä hyvin ympäristössä, jossa aivot kehittyivät. Kulttuurievoluution räjähtävän nopean kehityksen seurauksena on kuitenkin syntynyt monia tilanteita, joissa aivomme tekevät johdonmukaisesti toistuvia ja ennustettavia virhepäätelmiä.

Seuraavaksi esittelen muutaman tällaisen virhepäätelmän, jotka syntyvät, kun esi-isiemme selviytymisen kannalta olennaiset arviointiperiaatteet kohtaavat teollisen ja teknologisen vallankumouksen tuottamia ilmiöitä.

aivot, ajatusvaaristymat, ajattelu, ajattelun sudenkuopat

Kehystämisvaikutus – Alkukantaiset aivot ostoksilla

Ihminen ei koskaan havaitse asioita tyhjiössä, vaan havainnon ja arvioinnin perustava periaate on tulkita niiden merkitystä suhteessa niiden ympäristöön. Esimerkiksi symboli 13 tulkitaan eri tavalla riippuen siitä, onko sen ympärillä numeroita (12, 13, 14) vai kirjaimia (A, 13, C).

Kahden objektiivisesti samanlaisen vaihtoehdon arvioimista erilaisiksi sen mukaan missä viitekehyksessä ne esitetään, kutsutaan kehystämisvaikutukseksi. Vaikutukselle on ominaista, että sisällöltään saman viestin esittäminen eri viitekehyksessä johtaa saman viestin erilaiseen tulkintaan.

Nykymaailmassa periaate saattaa kuitenkin johtaa harhaan esimerkiksi ostoksilla.

Jos menet elektroniikkakauppaan ostamaan taskulaskinta, jonka hinta on 50 euroa ja saat kuulla, että viidentoista minuutin ajomatkan päässä sama taskulaskin maksaa kymmenen euroa, jätät todennäköisesti laskimen ostamatta ja haet laskimen halvemmasta kaupasta. Sen sijaan, jos menet elektroniikkakauppaan ostamaan kotiteatterisarjaa, joka maksaa 3000 euroa ja saat kuulla, että viidentoista minuutin ajomatkan päässä sama kotiteatterisarja maksaa 2960 euroa, todennäköisemmin koet, ettei viidentoista minuutin ajomatka ole summan arvoinen.

Kyseessä on kuitenkin sama 40 euroa molemmissa tapauksissa ja molemmissa tapauksissa viidentoista minuutin työn tuntipalkaksi tulee 160 euroa, joka on huomattava summa rahaa. Jälkimmäisessä tapauksessa ihminen järkeilee, että koska käyttää jo niin paljon rahaa, ei pienellä lisäsummalla ole niin väliä. Tosiasiassa 40 euroa ei kuitenkaan ole pieni summa, vaan ainoastaan näyttää siltä suuremman summan rinnalla.

Kehystämisen periaatetta käytetään yleisesti hyväksi myynnissä lisäämään asiakkaan ostopäätöksen todennäköisyyttä. Autokauppiaat tietävät, että jos ostat kalliin auton, ostat siihen helpommin myös ylimääräisiä tarvikkeita. Myös elektroniikkakauppiaat tietävät, että kallis televisio saadaan näyttämään keskihintaiselta asettamalla sen vierelle vielä kalliimpi televisio.

aivot, ajatusvaaristymat, ajattelu, ajattelun sudenkuopat

Saatavuussääntö – Alkukantaiset aivot aamulehden äärellä

Ihmisen aivot havaitsevat, tallentavat ja hakevat muistista vaivattomasti ihmisen selviytymisen kannalta olennaisia asioita. Tätä vaivattomuutta käytetään usein kriteerinä, kun arvioidaan ajatuksen paikkansapitävyyttä. Ilmiötä kutsutaan saatavuussäännöksi ja sillä viitataan siihen, että mitä helpommin mielikuva on haettavissa muistista, sitä paikkansapitävämmäksi ja todennäköisemmäksi se arvioidaan.

Esimerkiksi väkivallan kohtaaminen jää helposti mieleen. Tämä on järkevää, koska se saa meidät varomaan tiettyjä ihmisiä, paikkoja ja tapahtumia. Fyysistä terveyttämme mahdollisesti uhkaavat tapahtumat ovat olleet hyviä suuntaviittoja ihmisen esi-isien kohtaamassa maailmassa. Nykymaailmassa kuitenkin kohtaamme aamulehden äärellä jatkuvasti väkivaltaisia tapahtumia, jotka eivät todellisuudessa ole meille vaarallisia, tai ainakaan kovin todennäköisiä.

Media viestii tapahtumista, joista ihmiset ovat kiinnostuneita. Avainteemoina ovat usein onnettomuudet, murhat, pahoinpitelyt, ryöstöt, raiskaukset, avio-ongelmat, aviopuolison pettäminen ja jonkun ihmisen mainetta koskevat uutisotsikot. Ihmisellä onkin evolutiivisen historiansa vuoksi ajaton kiinnostus väkivaltaan, seksiin ja juoruiluun.

Median tarjoaman kuvan seurauksena uskomuksemme maailman vaarojen todennäköisyyksistä heijastelevatkin usein enemmän niiden eri medioissa saamaa palstatilaa kuin todellisuutta. Kuolinsyytilastojen mukaan nykyisen länsimaisen ihmisen suurimpia uhkia ovat alkoholin, tupakan ja roskaruoan kulutuksen, sekä liikunnan puutteen aiheuttamat elintasosairaudet, ja auto-onnettomuudet. Saatavuussäännön ja median palstatilan vuoksi peloissamme on kuitenkin yliedustettuna huomattavasti epätodennäköisempiä uhkia kuten terroristi-iskut, sairaalabakteerit ja lintuinfluenssat, sekä lento-onnettomuudet.

 aivot, ajatusvaaristymat, ajattelu, ajattelun sudenkuopat

Uhkapelurin virhepäätelmä – Alkukantaiset aivot kasinolla

Tapahtumat, jotka aiheutuvat jostain toisesta tapahtumasta, ovat olleet evolutiivisessa historiassamme korostuneen mielenkiinnon kohteena. Syy-seuraus-yhteyksien löytäminen on ollut esi-isiemme selviytymisen kannalta hyödyllistä, koska syy-seuraus-suhteita voidaan hyödyntää maailman tapahtumien ennustamisessa ja hallitsemisessa. Syy-seuraus-yhteyksiä luotaamaan herkistyneet mekanismit kuitenkin havaitsevat nykymaailmassa säännönmukaisuuksia ilmiöissä, jotka todellisuudessa ovat täysin satunnaisia. Tällaista virhearviointia kutsutaan uhkapelurin virhepäätelmäksi.

Uhkapelurin virhepäätelmää on helppo ymmärtää, jos on joskus pelannut rulettia. Rulettipöydässä usein järkeillään, että ensin tuli kolme punaista peräkkäin, sen jälkeen kolme mustaa, joten seuraavan täytyy olla punainen. Mustan osuessa kohdalle kaavaa säädetään siten, että ehkä kaava on sittenkin kolme punaista, neljä mustaa ja niin edelleen. Todellisuudessa rulettipöydässä vallitsevat satunnaisuuden lait, joten mitään kaavaa ei ole löydettävissä.

Ajattelun sudenkuopat – Näin vältät astumasta niihin

Ihmisen ajattelun lainalaisuuksien muuttaminen ei ole mahdollista. Se ei myöskään olisi järkevää, sillä lainalaisuuksien tuottamat arviot palvelevat meitä edelleen hyvin suurimman osan ajasta. Ei olisi järkevää muuttaa mekanismeja sellaisiksi, että ne havaitsisivat asioita tyhjiössä, jättäisivät selviytymisemme kannalta olennaisia vaaroja korostamatta tai eivät löytäisikään syy-seuraus-yhteyttä silloin kun sellainen on löydettävissä.

On kuitenkin mahdollista ja järkevää oppia tunnistamaan lainalaisuuksien synnyttämiä virhepäätelmiä, sekä tunnistamaan tilanteita, joissa ne mahdollisesti johtavat meitä harhaan. Etenkin silloin kun panokset ovat korkeat, kuten terveyttämme tai talouttamme koskevissa päätöksissä, on hyvä oppia pysähtymään ja kysyä, vaikuttaako arvioihimme jokin inhimillinen virhepäätelmä.

Ohessa muutama periaate tekstissä esiteltyjen ajattelun sudenkuoppien välttämiseksi:

  1. Pysähdy pohtimaan päätösvaihtoehtojesi viitekehyksiä.

Monet elämämme kannalta oleelliset päätökset tehdään jossain viitekehyksessä. Minkä vakuutuksen tai hoitomuodon valitset? Kannattaako sinun ottaa pankkilainaa sinulle tarjotuilla ehdoilla? Tällaisissa päätöksissä on hyvä pysähtyä kysymään, millainen viitekehys vaihtoehtojen ympärille on valittu ja kuka sen on valinnut? Onko mahdollista, että valitsijaa kiinnostaa ennemmin oma taloudellinen tilanteensa kuin sinun hyvinvointisi?

  1. Pysähdy pohtimaan asioita kontrollitason valossa.

Lukiessasi lehdestä, että seuraavana talvena Suomeen saapuva influenssa on tappanut maailmalla jo yli tuhat ihmistä, pysähdy miettimään uutista kontrollitason kautta. Kuinka monta ihmistä maailmassa kuolee vuosittain tavalliseen kausi-influenssaan? Vastaus: noin 100-1000 kertaa enemmän.

Kontrollitason kautta ajateltuna uutisoitu vaara saa sille sopivat mittasuhteet, eikä aiheuta tarpeetonta painetta tunne-elämässä.

  1. Pysähdy pohtimaan onko ennustamasi ilmiö ennustettavissa.

Oletko kasinolla tai osakemarkkinoilla valmiina työntämään eläkesäästösi punaiselle tai Nokian osakkeisiin? Pysähdy ensin miettimään, onko ennustamaasi tapahtumaa mahdollista ennustaa? Kysy itseltäsi, onko pelaamassasi pelissä mahdollista hävitä tarkoituksella? On yhtä vaikea valita ruletissa punaisesta tai mustasta oikea vaihtoehto kuin väärä vaihtoehto.

Lisälukemista suomeksi:

Gigerenzer, Gerd. Riskitietoisuus – Miten hyviä päätöksiä tehdään?

Kahneman, Daniel. Ajattelu –nopeasti ja hitaasti.

Martikainen, Joni. Älä usko kaikkea mitä ajattelet – Miten, miksi ja milloin aivosi

johtavat sinua harhaan?

Thaler, Richard. Väärinkäyttäytyminen – Käyttäytymistaloustieteen synty.

Taleb, Nassim. Satunnaisuuden hämäämä – Sattuman salattu vaikutus elämässä ja markkinoilla.

 

Kirjoittaja: Joni Martikainen, PsK., www.jonimartikainen.fi

Kuvat: Unsplash

2 thoughts on “Ajattelun sudenkuopat – Mitä ne ovat, mistä ne johtuvat, ja miten välttää astumasta niihin?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s