AIVOT – MINUUDEN PERUSTA  

Kaikki mitä teemme, ajattelemme, koemme, aistimme ja olemme, liittyy aivoihin. Aivot muodostavat perustan kaikelle sille, mitä psykologiassa tutkitaan ja käsitellään. Psykologian ymmärtämiseksi on tärkeää tuntea myös aivojen toimintaa. Tässä kirjoituksessa käymme läpi perusasioita siitä, miten aivot toimivat, miten ne muovautuvat, aistivat, tuntevat sekä miten aivoissa syntyy tietoinen kokemus minuudesta.

Aivot

Aivot koostuvat hermosoluista ja gliasoluista

Aivot koostuvat neuroneista eli hermosoluista sekä näitä tukevista gliasoluista. Gliasoluja on paljon enemmän kuin hermosoluja, ja niillä on monia tärkeitä tehtäviä aivojen toiminnassa. Ne vaikuttavat muun muassa siihen, kuinka tehokkaasti hermosolut viestivät keskenään. Aivojen toiminnassa keskeistä onkin juuri viestien välittäminen: aivoissa on valtava määrä synapseja eli hermosolujen välisiä liitoskohtaa, joiden kautta solut viestivät toisilleen. Tämä viestiminen on kaiken ajattelun, toiminnan ja kokemisen perusta. Hermosolu voi saada samanaikaisesti suuren määrän viestejä toisilta hermosoluilta. Näiden viestien perusteella hermosolu päättää, miten se reagoi. Hermosolu siis suorittaa ikään kuin yhteen- ja vähennyslaskuja, ja laskun lopputulos määrää lopullisen reaktion. Aivomme ovat kuin valtava laskentakone, jonka verkostot ovat niin monimutkaiset, että yksikään tietokone maailmassa ei vielä osaa jäljitellä niitä luotettavasti.

Aivot muovautuvat läpi elämän

Yksi aivojen tärkeimmistä ominaisuuksista on muovautuvuus eli kyky muuttua. Muovautuvuus mahdollistaa oppimisen, muistamisen, unohtamisen, ajattelutapojen muuttamisen, mielekkään reagoinnin ympäristöön, sekä monta muuta tärkeää asiaa. Muovautuvuuden perustana ovat hermosolujen väliset yhteydet. Ne muodostavat ikään kuin loputtoman verkoston polkuja, jotka muuttuvat jatkuvasti sen mukaan, miten tehokkaasti niitä käytetään. Paljon käytetyt reitit säilyvät ja vahvistuvat, mutta käyttämättä jääneet reitit taas häviävät. Oppiminen taas luo uusia reittejä. Myös esimerkiksi psykoterapia saa aikaan muutoksia hermosolujen välisissä yhteyksissä. Aivojen ja ajattelun välinen yhteys onkin kaksisuuntainen: aivot määrittävät sen, mitä voimme ajatella, mutta toisaalta myös se, mitä ajattelemme, voi muuttaa aivoja. Hermosolujen välisten yhteyksien muovautuvuuden lisäksi aivoissa syntyy uusia hermosoluja päivittäin. Nämä uudet solut vaikuttavat erityisesti muistiin.

Aivot ja yksilöllisyys

Aivot muodostavat perustan sille, minkä koemme omaksi itseksemme. Jokaisella meistä on erilaiset aivot, ja siksi myös olemme erilaisia. Temperamentti, jota pidetään minuuden perustana, muodostuu aivoissa. Eri temperamenttipiirteet yhdistetään erilaisiin aivojen ominaisuuksiin, esimerkiksi tiettyihin viestiaineisiin joilla hermosolut kommunikoivat keskenään. Kiinnostuksen kohteemme liittyvät puolestaan aivojemme palkkiojärjestelmään. Palkkiojärjestelmä saa aikaan mielihyvän kokemuksen, kun teemme meitä kiinnostavia asioita. Palkkiojärjestelmiemme toiminnassa on kuitenkin yksilöllisiä eroja, ja esimerkiksi syömishäiriöihin ja erilaisiin addiktiosairauksiin liittyy poikkeavuuksia palkkiojärjestelmän toiminnassa. Tunteet liittyvät myös läheisesti minuuteen. Tunteisiin liittyvät keskeisesti erilaiset fyysiset reaktiot, kuten sydämen sykkeen tihentyminen, hikoilu, punastuminen ja vaihtelut eri hormonien tasoissa. Tämän ohella tunteisiin liittyy myös aivojen tuottama tietoinen kokemus sekä tulkinta tilanteesta. Kehomme ja aivomme voivatkin tuottaa erilaisia kokemuksia ja tulkintoja samoista tilanteista, riippuen muun muassa siitä, millaisia aikaisemmat kokemuksemme ovat sekä myös siitä, millaisia synnynnäisiä ominaisuuksia meillä on. Voimme siis tuntea eri tilanteissa hyvinkin erilaisia asioita, mutta toisaalta ainakin niin kutsutut perustunteet ovat tutkimustiedon mukaan kokemuksina hyvin samanlaisia eri ihmisillä.

Aivot, ajattelu, kognitio, aivojen toiminta, hermosolu

Maailma on kaikille erilainen

Aivot tuottavat myös meille jokaiselle hieman omanlaisensa kokemuksen maailmasta. Toisin kuin helposti ajattelisi, niin et kuule korvillasi tai näe silmilläsi. Näkeminen ja kuuleminen tapahtuvat aivoissa. Aivot tulkitsevat aistitietoa ennakko-oletuksien varassa. Et siis aina näe sitä, mitä todellisuus on, vaan näe sen, mitä aivosi olettavat sinun näkevän. Hyviä esimerkkejä ilmiöstä löytyy täältä. Aivot olettavat yleensä meidän näkevän asioita, joita olemme tottuneet näkemään aikaisemminkin. Koska jokaisen kokemukset ovat erilaisia, niin voimme tulkita samoja aistiärsykkeitä eri tavoin. Myös värien näkemisessä voi olla eroja ihmisten välillä. Esimerkiksi värisokeus vaikuttaa keskeisesti kokemukseen maailmasta, samoin harvinainen tetrakromaattinen värinäkö, jolloin ihmisellä on yksi värejä aistiva solulaji enemmän kuin muilla. Myös kuuloaistissa on suuria eroja ihmisten välillä: jotkut ovat huomattavasti parempia erottelemaan toisistaan erilaisia äänteitä. Tähän vaikuttaa synnynnäisten ominaisuuksien lisäksi myös elinympäristö ja se, mitä kieltä on kuullut vauvana. Makuaisti voi myös olla huomattavan erilainen eri ihmisten välillä: supermaistajilla on kielessä tavallista enemmän makunystyjä, joten he kykenevät erottelemaan huomattavan tarkasti eri makuvivahteita. Tämä voi saada ihmisen karttamaan tiettyjä makuja. Aivojen tuottama kokemus maailmasta on siis jokaiselle hieman erilainen, ja tämä ymmärrettävästi tuottaa myös erilaisia käyttäytymis- ja reagointimalleja.

Aivot, tietoisuus ja vapaa tahto

Tietoisuus ja sen syntyminen on kiehtonut aina ihmisiä. Tietoisuus onkin teema, josta on olemassa enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Miten ihmeessä jokin fyysinen, yksittäisistä soluista koostuva elin, voi synnyttää tietoisuuden? Ja mitä tietoisuus oikeastaan on, ja miten se liittyy vapaaseen tahtoon? Tai onko vapaata tahtoa ylipäätään olemassa? Yhteenkään näistä kysymyksistä ei ole selkeää vastausta, mutta arvailuja riittää sitäkin enemmän. Suurin osa asioista, joita aivoissamme tapahtuu, ei tule koskaan tietoisuuteemme. Vain tarpeeksi voimakkaat, yllättävät tai huomiota vaativat asiat tulevat tietoisuuteemme. On kuitenkin havaittu, että tietoisuutemme on aina hieman jäljessä. Esimerkiksi kun päätämme heilauttaa kättä, niin todellisuudessa tämä päätös on tehty jo aivoissamme joitain sekunnin kymmenesosia ennen kuin koemme itse päättävämme. Tästä herää kysymys vapaasta tahdosta: jos kaikki päätökset tapahtuvat jo ennen kuin koemme päättävämme, onko mahdollista edes teoreettisesti ajatella, että voimme tehdä vapaasta tahdosta päätöksiä ja valintoja?

Aivot = minä?

Aivot ovat siis monella tavalla minuutemme perusta: ne määrittävät millaisia olemme, miten koemme ja tunnemme asioita, miten havainnoimme maailmaa sekä tuottavat meille tietoisuuden kokemuksen. Voikin jopa sanoa, että se mistä käytämme termiä ”minä” tarkoittaa useimmiten aivojamme. Aivoista tiedetään jo paljon, mutta huomattavasti enemmän on vielä asioita, joita ei tiedetä. Tämä onkin yksi aivojemme kiehtovimmista puolista: aivot ovat arvoitus, jota emme todennäköisesti pysty ikinä ratkaisemaan kokonaan.

 

Kirjoittaja: Emma Saure, psykologi (PsM), neurotieteen maisteriopiskelija, Blogi: scienceispink.wordpress.com

Kuvat: Pixabay

Lähteet:

Barsaglini, A., Sartori, G., Benetti, S., Pettersson-Yeo, W. & Mechelli, A. (2014). The effects of psychotherapy on brain function: A systematic and critical review. Progress in Neurobiology, 114, 1-14.

Dichter, G. S., Felder, J. N., Petty, C., Bizzell, J., Ernst, M. & Smoski, M. J. (2009). The Effects of Psychotherapy on Neural Responses to Rewards in Major Depression. Biological Psychiatry, 66, 886-897.

Gazzaniga, M. D., Ivry, R. B. & Mangun, G. R. (2014, 4th edition). The Biology of Mind. Norton & Company.

Nummenmaa L., Glerean E., Hari R., Hietanen, J.K. (2013) Bodily maps of emotions. Proceedings of the National Academy of Sciences of United States of America, doi:10.1073/pnas.1321664111

Purves, D., Augustine, G. J., Fitzpatrick, D., Hall, W. C., LaMantia, A-S. & White, l. E. (2012, 5th edition). Neuroscience. Sinauer Associates.

 

 

5 thoughts on “AIVOT – MINUUDEN PERUSTA  

  1. Tuli tässä mieleen, että mistä löytyisi lähteitä sille teorialle, ettei aivot olekaan itsestään selvästi minuuden perusta. Sydämestä on löydetty soluja, jotka morsettavat aivoille sellaista, että ikivanha viittaus ”usko sydämesi ääntä” onkin ihan uudessa valossa. Myös suolisto toimii monenlaisessa päätöksenteossa mukana. Olen hiljakseen etsiskellyt tämmösten teorioiden esittäjiä mutta vielä ei ole löytynyt. Kuitenkin jostain muistan saaneeni pätevän tiedon, että tällaista uutta, joka laittaa fysiologian kirjat uusiksi, on todella olemassa. Miten on, onko muistikuvani ihan väärä?

    Tykkää

  2. Päivitysilmoitus: Tunteet – PSYKOLOGIAA

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s