Tunteet

Viime viikolla saitte lukea Psykologiaa-sivuston blogitekstissä kognitioista ja sitä edeltävällä viikolla aivoista. Näissä teksteissä sivuttiin myös tunteita. Tässä tekstissä pohdimme hieman tarkemmin mitä tunteet ovat ja mikä niiden merkitys on ihmisen toiminnassa. Lisäksi kerromme hieman siitä, mitä tunteiden säätely on.

Mitä tunteet ovat?

Tieteellisessä kirjallisuudessa tunteille on useita määritelmiä, mutta yksinkertaisimmillaan niillä viitataan yksilön reaktioon, johon liittyy kehon virittyminen, tietoinen kokemus sekä jonkinlainen tunteen ilmaisu. Tunteet ovat osa arkipäiväistä elämäämme ja ne säätelevät käyttäytymistämme. Tunteiden kokemisen pohja muodostuu yksilöllisestä temperamentista eli synnynnäisistä taipumuksista reagoida ja käyttäytyä (persoonallisuudesta ja temperamentista lisää tästä).

tunteet, tunteidensäätely, tunteidensäätelykeinot, tunteet psykologia

Voimakas tunne, esimerkiksi ilo, voi vahvistaa jonkin kokemuksen muistijälkeä. Ihminen siis muistaa paremmin ne tapahtumat, joissa on herännyt jokin vahva tunne (tästä syystä esimerkiksi jo yksi pelkoa herättävä kohtaaminen koiran kanssa voi saada ihmisen välttelemään koiria). Tunteet ja ajatukset ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja ajatusten avulla omia tunteitaan voi säädellä. Ajoittain jokaisesta meistä voi tuntua, että tunteissa ei ole kertakaikkiaan mitään järkeä. Useilla tunteilla on kuitenkin biologiaan pohjaava merkitys ja tunne syntyy tarkoituksenmukaisesti reaktiona erilaisiin kokemuksiin.

Tunteet ovat melko lyhytkestoisia reaktioita ja ne eroavat mielialasta, joka on pidempikestoinen tila. Mieliala voi vaikuttaa siihen, miten herkästi ihminen kokee vaikkapa iloa. Esimerkiksi masentuneena ilon tuntemukset jäävät tavallista vähäisemmiksi.

Perustunteet ovat tunteita, joita pidetään universaaleina. Kaikki ihmiset kaikissa kulttuureissa tunnistavat ja kokevat ainakin näitä tunteita. Tunteisiin liittyy myös yleismaailmallisesti tunnistettavissa olevia kasvonilmeitä, eleitä ja äänenpainoja. Eri tutkijat jaottelevat perustunteita hieman eri tavoilla. Usein perustunteisiin ajatellaan kuuluvaksi mielihyvä, suru, viha, hämmästys, inho ja pelko. Näiden lisäksi ihmisen tunne-elämää rikastuttaa hyvin laaja kirjo perustunteiden muunnelmia sekä erilaisia yhdistelmiä (mm. täällä lisää eri tunteita: Tunnekartta).

Tunteiden tarkoitus

Tunteet aiheuttavat kehossa fysiologisia tuntemuksia, suuntaavat ajattelua ja valmistavat toimintaan. Tunteet ohjaavat sitä, mitä teemme ja millaisia asioita tavoittelemme ja tekevät näin elämästämme merkityksellistä. Ilman tunteita meillä ei olisi juurikaan motivaatiota ponnistella saavuttaaksemme päämääriämme. Käytännössä voisi ajatella, että tavoittelemme toiminnallamme mielihyvän tunteita, emmekä niinkään asioita.

Tunteilla on tärkeä tehtävä viestiä meille sekä sisäisistä että ulkoisista kokemuksistamme. Ne kertovat kannattaako jotain asiaa lähestyä vai välttää ja auttavat meitä toimimaan toisten ihmisten kanssa. Nämä ovat olleet eloonjäämisen kannalta keskeisiä toimintoja. Esimerkiksi pelko toimii reaktiona vaaraan ja saa ihmisen suojautumaan tai pakenemaan. Ihminen voi tuntea pelkoa vaikkapa kohdatessaan käärmeen ja pyrkiä nopeasti kauemmaksi. Pelon avulla ihminen oppii välttelemään itselleen vaarallisia asioita. Inho puolestaan saa meidät välttämään myrkyllistä tai pilaantunutta ruokaa.

Yksi tunteiden tärkeistä tehtävistä on asettaa tavoitteemme tärkeysjärjestykseen. Tunteet saavat meidät suuntaamaan toimintaamme itsellemme tärkeisiin asioihin. Niihin asioihin, jotka lisäävät hyvinvointiamme. Mielihyvän tunteet saavat meidät hakeutumaan meille tärkeiden ihmisten seuraan sekä panostamaan niihin ihmissuhteisiin, jotka tuottavat meille iloa ja onnellisuutta.

Tunteet kehossa

Tunteiden syntyminen ja säätely ovat monimutkaisia prosesseja aivoissa ja niihin liittyy monien eri järjestelmien ja välittäjäaineiden toimintaa. Aivojen lisäksi tunteet aktivoivat koko kehoa. Tunteet valmistavat meitä erilaisiin tilanteisiin säätelemällä kehon eri järjestelmiä, kuten verenkiertoelimistöä, autonomista hermostoa, hermo-lihas-järjestelmää ja umpieritysjärjestelmää. Tunne herättää kehossa fysiologisia reaktioita, kuten sydämen sykkeen nopeutumista, hikoilemista, tärinää ja punastumista. Tunteet tuntuvat eri puolilla kehoa ja eri ihmiset kokevat ne eri tavoin. Fyysiset muutokset kehossa valmistavat ihmistä toimimaan, esimerkiksi vaaran uhatessa taistelemaan tai pakenemaan.

Katso, missä tunteet tuntuvat kehossa.

Tästä linkistä löydät harjoitteen, jolla voit tunnistaa tunteita kehossasi.

Tunteiden säätely

Synnynnäinen temperamentti vaikuttavaa yksilön herkkyyteen kokea myönteisiä tai kielteisiä tunteita, sekä tapaan ilmaista niitä. Ihmiset ovat yksilöllisiä sen suhteen, miten herkästi ja voimakkaasti erilaiset tunteet viriävät. Toisilla ihmisillä hermosto reagoi herkemmin ja voimakkaammin kuin toisilla. Ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa kokea tai ilmaista tunteita. Yksilölliset erot näissä tekevät meistä ainutlaatuisia. Tunteiden säätelyn merkitys korostuu siinä, ettemme ilmaise tunteitamme itselle tai muille vahingollisella tavalla.

tunteet, tunteidensäätely, tunteidensäätelykeinot, tunteet psykologia

Tunteiden säätelyllä viitataan kykyyn havaita, tunnistaa, ilmaista ja kanavoida tunteita. Tunteiden säätelyn perustana toimii kyky havainnoida ja tunnistaa niin omia kuin toisten tunteita. Kun tulee tietoisemmaksi omista tunnereaktioistaan, voi paremmin vaikuttaa siihen, miten niiden kanssa toimii. Havaitsemisen ja tunnistamisen lisäksi on tärkeää hyväksyä kokemansa tunteet (saan tuntea näin) sekä ymmärtää niitä (miksi tämä tunne heräsi ja mitä siitä seuraa). Tunteiden ilmaisu puolestaan tarkoittaa ihmisen kykyä tuoda omat tunteensa myös muiden tietoisuuteen. Myönteisten tunteiden näyttäminen on merkityksellistä ihmissuhteiden vahvistamisessa ja ylläpitämisessä. Myös kielteisten tunteiden ilmaiseminen turvallisessa ympäristössä (ja turvallisella tavalla) on tärkeää hyvinvoinnin kannalta.

Tasapainoisessa tunne-elämässä tunnereaktiot koetaan tarkoituksenmukaisina ja sopivalla voimakkuudella (=ovat hallittavissa). Tunteitaan tehokkaasti säätelevä yksilö ei ole niin haavoittuvainen tunteiden vaikutukselle, kuin heikommin tunteitaan hallitseva. Ihanteellinen tilanne ei suinkaan tarkoita sitä, että ihminen kokisi pääasiassa myönteisiä tunteita, vaan silloin ihminen kokee sopivassa suhteessa sekä miellyttäviä että mielipahaa aiheuttavia tunteita. Myös kielteiset tunteet kertovat tärkeitä viestejä ja kuuluvat elämään. Välillä kielteisten tunteiden korostuminen voi olla hetkellisesti tarkoituksenmukaista jonkin pidemmän aikavälin tavoitteen saavuttamiseksi (esimerkiksi ahdistusta ja stressiä aiheuttava ponnistelu tutkinnon saavuttamiseksi). Taitavallakin tunteiden säätelijällä voi ajoittain haastavissa tilanteissa tapahtua sekä yli- että alisäätelyä, jolloin tunnereaktiota hillitään liikaa tai se purkautuu hallitsemattomasti. Nämä ovat esimerkiksi niitä tilanteita, joista ajattelemme jälkeenpäin “voi kunpa en olisi tehnyt niin”. Hallitsemattomat tunnepurkaukset ovat tavallisia pienelle lapselle, joka vasta harjoittelee tunteiden säätelyä. Harmistuminen voi tällöin purkautua välittömästi suunnattomana huutoitkuna.

Liian voimakkaat ja pitkään jatkuvat kielteiset tunteet kuormittavat ja saavat ihmisen voimaan pahoin. Tunteiden säätelyllä tilannetta voidaan helpottaa ja pyrkiä palauttamaan tasapaino. Tunteiden säätelyn pohja muovautuu jo raskausaikana aivojen kehittyessä ja taitoja opitaan varhaisista vaiheista alkaen vuorovaikutuksessa vanhempien kanssa. Varhainen vuorovaikutus ja tunnekokemukset vanhemmat kanssa, sekä lapsen ja vanhemman välille syntyvä kiintymyssuhde ovat tärkeitä tekijöitä tunteiden säätelyn taitojen kehittymiselle. Myöhemmässä elämässä ihminen hyötyy siitä, että osaa tunnistaa ja ymmärtää muiden ihmisten tunteita sekä säädellä omia tunteitaan. Tunteiden säätely on  lapsuudessa kehittyvä ominaisuus, mutta sitä on mahdollista harjoitella myös aikuisiällä.

Miten tunteiden säätelyä sitten voi harjoitella?

Osa tunteiden säätelystä on automatisoitunutta ja tiedostamatonta. Voimakkaiden biologisesti virittyneiden tunteiden hallitseminen voi olla haastavaa, mutta tunteita on kuitenkin mahdollista säädellä jonkin verran tietoisen ajattelun avulla. Esimerkiksi tunteiden syiden pohtiminen, neutraalit tai myönteiset ajatukset ja järkeily voivat rauhoittaa vaikkapa huolestuneisuutta tai ahdistusta. Tunteen pukeminen sanoiksi ja ymmärrys siitä, miksi tunne syntyi, auttavat rauhoittamaan reaktiota. Tunteiden säätely on tehokkainta, kun se tapahtuu ennakoivasti.

Koska tunteet aktivoivat hermostoa ja kehoa, voidaan tunteita pyrkiä rauhoittamaan toiminnan avulla. Erilaiset rentoutus-, mielikuva- ja hengitysharjoitukset sekä liikunta rauhoittavat kehon fyysisiä reaktioita ja hermoston virittyneisyyttä. Näin keho ja mieli alkavat rauhoittua ja antavat enemmän tilaa tietoiselle ajattelulle. Tunnereaktioitaan voi jälkeenpäin analysoida, eli pohtia, mitkä tekijät saivat tunteen aikaan, mitkä tekijät mahdollisesti ylläpitävät tunnetta ja mitkä tekijät rauhoittavat tunnetilaa. Näitä tekijöitä voi sen myötä pyrkiä ennakoimaan, välttämään tai lisäämään.

Näiltä sivuilta löydät lisää tietoa ja harjoituksia tunteista, niiden tunnistamisesta ja säätelystä:

Mielenterveysseura

Oivamieli

Joustava mieli

Mielenterveystalo

Nyyti ry

Kirjoittajat: Julia Jokelainen, Emma Talvitie

Kuvat: Unsplash

Lähteet:

Keltikangas-Järvinen, L. (2015). Temperamentti – Ihmisen yksilöllisyys. WSOY.

Kokkonen, M. (2017). Ihastuttavat, vihastuttavat tunteet. Opi tunteiden säätelyn taito. Jyväskylä: PS-kustannus.

Nummenmaa, L. (2016). Tunteet ovat osa jokapäiväistä elämäämme. Potilaan lääkärilehti. Haettu: http://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/tunteet-ovat-osa-jokapaivaista-elamaamme/

Nummenmaa, L. (2017). Mistä puhumme kun puhumme tunteita? Haettu: https://journal.fi/tt/article/view/61791/23399

2 thoughts on “Tunteet

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s