Psykologit mediassa

Millainen on psykologien ja psykologian rooli mediassa – tai millainen se parhaimmillaan voisi olla? Millaisia mahdollisuuksia media tarjoaa psykologeille?

Psykologian keskeiset aihepiirit, kuten mielenterveys, oppiminen, työhyvinvointi ja elämänkriisien käsittely, koskettavat tavalla tai toisella jokaista. Nämä ja monet muut psykologien asiantuntemusta liippaavat aiheet ovatkin usein esillä sanoma- ja aikakauslehdissä, televisiossa, radiossa ja myös sosiaalisessa mediassa. Tavallisimmin alan asiantuntijat vaikuttavat mediassa joko yleistajuistavan tutkimustietoa tai jakavan neuvoja parempaan elämään ja ihmissuhteisiin. Monelle, joka ei itse ole asioinut psykologin kanssa, valtaosa mielen hyvinvointiin liittyvästä tiedosta välittyykin juuri median kautta. Sisältöjen luotettavuudella ja laadulla on siis väliä – varsinkin, kun asiantuntemus esiin putkahtaneiden ajatusten taustalla on vaihtelevaa laatua niin perinteisessä kuin sosiaalisessa mediassa.

media, mediapsykologia, psykologit mediassa, yhteiskunta

Mediaan astuminen arveluttaa

Helmikuun alussa järjestetyssä Psykologit mediassa -tapahtumassa keskusteltiin nuorten ja kokeneempien psykologien voimin siitä, millainen ammattikuntamme rooli mediassa on ja millainen se ehkä voisi olla. Allekirjoittaneen Twitter-tiivistelmä tapahtumassa kuulluista puheenvuoroista ja käydyistä keskusteluista kuului näin: psykologit hiukan pelkäävät mediaa ja varsinkin kollegoiden reaktioita. Moni arkailee asiantuntemuksensa esiintuomista ja pelkää kokeneempien tai arvostetumpien kanssapsykologien kritiikkiä – ja pysyy sen takia hiljaa, vaikka sanottavaa olisikin.

Ikävä kyllä kritiikin pelko ei vaikuta tuulesta temmatulta. Esimerkiksi tapahtuman paneelikeskusteluun osallistunut Laura Stenroos, joka on pitkään tehnyt psykologin työtä tosi-tv:n parissa, kertoi saaneensa hurjasti lokaa niskaan nimenomaan toisten psykologien taholta. Haastaisinkin jokaisen psykologin pohtimaan sitä, miten itse suhtautuu mediassa tai somessa aktiivisiin kollegoihin: kannustavasti, kriittisesti vai jopa paheksuen? Tsemppaavassa ja hyväksyvässä ilmapiirissä kuka tahansa uskaltaa ja kehtaa enemmän – ja jos taas joutuu pelkäämään julkisuushakuiseksi tyrkyksi leimautumista, voi viestintäinto jäädä pohjamutiin.

Miksi psykologien sitten tulisi olla esillä mediassa? Esimerkiksi siksi, että se tarjoaa meille toimivan kanavan jakaa laajalle yleisölle tietoa psykologisista ilmiöistä ja sitä kautta tukea ihmisten hyvinvointia ja ennaltaehkäistä ongelmia. Myös olemassa olevista palveluista kertominen mediassa voisi olla hyödyksi, sillä monikaan maallikko ei välttämättä ole niistä kovin tarkasti selvillä. Psykologit eivät suinkaan ole ainoa porukka, joka mediassa esiintyy mielen hyvinvoinnin asiantuntijoina. Samoja aiheita kommentoivat usein myös muut asiantuntijat ja ammatinharjoittajat hyvin vaihtelevista taustoista käsin. Tavallisen median kuluttajan voikin olla vaikea arvioida joka puolelta vyöryvän informaation luotettavuutta. Jotta tarjolla (ja helposti saavutettavissa) olisi mahdollisimman paljon ajankohtaiseen tutkimukseen ja ammattitaitoon perustuvaa tietoa, eikö juuri koulutettujen ihmismielen ammattilaisten tulisi toimia aktiivisesti asian eteen?

Psykologin roolit mediassa

Psykologin tavallisin rooli mediassa näyttäisi olevan hyvinvointiin tai ihmissuhteisiin liittyvää aihetta kommentoiva asiantuntija. Tällaiseen rooliin asettuminen voi luoda paineita. Olenko varmasti riittävän pätevä kommentoimaan juuri tätä aihetta? Voinko vastata toimittajan kysymyksiin kokemusteni ja mielipiteideni pohjalta, vai onko minun perusteltava jokainen väitteeni tutkimustuloksilla? Vastauksia näihin kysymyksiin lienee yhtä monia kuin asiantuntijoitakin. On kuitenkin hyvä muistaa, että jo peruskoulutuksensa ja työkokemuksensa perusteella psykologilla on monesta asiasta paljon tietoa ja ymmärrystä, josta aiheeseen perehtymätön yleisö voi saada paljon irti. Mediaesiintymisiä tai vaikkapa blogitekstejä ei myöskään tietenkään arvioida samoilla kriteereillä kuin tieteellisiä julkaisuja – niissä on tilansa myös omille kokemuksille ja mielipiteille.

Viestinnän professori Esa Väliverronen esittelee tiedeviestintää käsittelevässä kirjassaan (2016) tutkijoiden tavallisimpia rooleja julkisuudessa. Näitä rooleja on helppo soveltaa myös mediassa esillä oleviin psykologeihin. Saatamme esimerkiksi popularisoida tutkimustuloksia, kommentoida ajankohtaisia ilmiöitä ja kritisoida julkisuudessa aiemmin esitettyjä väitteitä, markkinoida omaa tieteenalaamme tai ottaa kantaa yhteiskunnalliseen keskusteluun– tai tietysti vaikka kaikkea tätä, jos vain aikaa, intoa ja osaamista riittää! Jotkut haluavat pysytellä tiukasti kiinni tutkitussa tiedossa, toiset taas tuntevat luontevaksi ottaa reippaasti kantaa. Tärkeintä onkin löytää itselle luontevin ja omiin arvoihin istuva tapa vaikuttaa.

media, mediapsykologia, psykologit mediassa, yhteiskunta

Mitä ja miten haluan viestiä?

Mediajulkisuutta tavoittelevan asiantuntijan on hyvä kirkastaa itselleen, mitä julkisuudella tai somepresenssillä tavoittelee. Mitä ennen kaikkea haluan viestiä? Mihin aiheisiin liittyen haluan olla julkisuudessa? Ajatus henkilöbrändin rakentamisesta voi joillekin kuulostaa epäilyttävän bisneshenkiseltä, mutta sitäkin kannattaa pysähtyä pohtimaan. Kaikessa viestinnässä on tärkeää pitää mielessä kohderyhmä. Kenelle haluan viestiä? Miten saisin viestini menemään heille parhaiten perille? Kyse on siis samasta asiasta, jonka moni psykologi kohtaa arkisessa työssään: asiat luonnollisesti esitetään hieman eri sanoin esimerkiksi lapsiasiakkaalle, tämän vanhemmille, koulun työntekijöille ja toisille terveydenhuollon ammattilaisille.

Asiantuntija- ja tiedeviestintä mielletään edelleen valitettavan usein lähinnä yksisuuntaiseksi tiedottamiseksi eli maallikkojen valistamiseksi sen suhteen, miten heidän kannattaisi ajatella ja elää elämäänsä. Näin ei kuitenkaan tarvitsisi olla: erityisesti sosiaalisen median ansiosta myös psykologien viestintä voisi parhaimmillaan olla aidosti vuorovaikutteista dialogia. Sen lisäksi, että hyödynnämme medioita tiedon jakamiseen, voisimme myös omalta osaltamme osallistua mediaympäristön kehittämiseen. Esimerkiksi erilaisilla mobiilisovelluksilla ja internet-pohjaisilla palveluilla on huikea potentiaali mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä – ja niiden kehittämiseen tarvitaan tietysti ymmärrystä mielen toiminnasta.

Tasapainoilu yksityisen ja ammattiroolin välillä voi aiheuttaa varsinkin kliinistä työtä tekevälle psykologille päänvaivaa. Tähän ristiriitaan liittyviä kysymyksiä päätyy moni pohtimaan asiakastyössäkin: mitä esimerkiksi haluan kertoa itsestäni ja elämästäni asiakkaalle? Sama ristiriita luonnollisesti seuraa mukana myös mediaan, kärjistyen ja monimutkaistuen matkan varrella. Psykologit mediassa -tapahtuman paneelikeskustelussa ruodittiin provosoivaa mutta havainnollistavaa esimerkkiä: voisiko psykologi näytellä pornoelokuvassa? Kysymys jakoi panelistien mielipiteitä, mutta samansuuntaista logiikkaa seuraten voisi kysyä, onko psykologille soveliasta vaikkapa vaikuttaa politiikassa, kirjoittaa romaaneja tai näytellä teatterissa. Psykologikaan ei ole vain psykologi vaan ihminen, jolla todennäköisesti (ja toivottavasti!) on muutakin elämää kuin työ.

Psykologien ammattieettiset periaatteet pätevät myös ammatillisissa mediaesiintymisissä, mutta erilaisten roolien välillä tasapainoilu voi silti aiheuttaa haasteita. Itsetutkiskelu ja oman toiminnan reflektointi lienee jokaiselle psykologille ja sellaiseksi hinkuvalle tuttu juttu. Sitä kannattaa soveltaa myös omia viestintätapoja miettiessä.

Lisää tiedeviestinnästä ja asiantuntijoiden roolista julkisuudessa:

Väliverronen, E. (2016). Julkinen tiede. Vastapaino.
Kirjoittaja: Anniina Virtanen on psykologi ja työhyvinvointia tutkiva jatko-opiskelija Tampereen yliopistosta. Hän kirjoittaa myös psykologista hyvinvointia käsittelevää blogia osoitteessa https://positiivisuusprojekti.blogspot.fi/.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s