Psykologin vinkit – Kuinka herätellä ja vahvistaa motivaatiota?

Psykologin vinkit – Kuinka herätellä ja vahvistaa motivaatiota? -kirjoitus aloittaa Työ ja Ura -aiheisen postaussarjan. Tässä postauksessa keskitytään motivaatioon erityisesti työelämän ja opiskelun näkökulmasta. Postauksen lopussa jaetaan vinkkejä, kuinka herätellä ja vahvistaa motivaatiota.

motivaatio, kuinka saada motivaatiota opiskeluun, miten saada motivaatiota, opiskelumotivaatio, motivaatipsykologia, psyykkinen motivaatio, motivaatiovinkit

Mistä motivaatiossa on kyse?

Motivaatio on keskeinen käsite, joka nousee esiin varsinkin työelämästä, opiskelusta ja terveellisistä elämäntavoista keskusteltaessa. Kyseessä on moninainen ilmiö, joka laajasti ajateltuna läpäisee kaiken toimintamme: motivaatio viittaa siihen, millaisia syitä ja eteenpäin potkivia voimia käyttäytymisemme taustalta löytyy. Osa näistä syistä ja voimista voi olla sisäisiä, kuten uteliaisuus tai vaikkapa elämänarvot, osa taas ulkoisia, kuten toisten ihmisten arvostus tai taloudelliset palkkiot.

Motivaatiota on tutkittu pitkään ja useista eri näkökulmista. Sitä voidaan lähestyä biologisena, psykologisena ja sosiaalisena ilmiönä, tiedostettuna tai tiedostamattomana – ja yksittäisen ihmisen tasolla kaikki nämä ulottuvuudet nivoutuvat saumattomasti yhteen. Emme esimerkiksi voi sanoutua irti biologisista perustarpeistamme: jokainen meistä tarvitsee vettä, ruokaa ja suojaa pysyäkseen hengissä, mutta ihan yhtä lailla myös sosiaaliset tarpeet ja mahdollisuus itsensä toteuttamiseen ovat tärkeitä motivaation lähteitä. Ilmiön laajuudesta ja moniulotteisuudesta johtuen myös motivaatiota koskevia käsitteitä on olemassa vähän joka lähtöön. Tässä tekstissä keskityn aiheeseen erityisesti työelämän ja opiskelun näkökulmasta.

Arkikielessä puhumme usein siitä, onko ihmisellä motivaatiota vai ei. Motivaatio ei kuitenkaan ole joko-tai-luonteinen ilmiö tai edes yksi selkeä jatkumo, vaan siinä on myös laadullisia eroja. Yksi keskeisistä erotteluista on se, onko motivaatio sisäistä vai ulkoista: toimimmeko odotettavissa olevien seurausten ohjaamana vai kumpuaako motivaatio omasta kiinnostuksestamme? Työn ja opintojen parissa sisäinen ja ulkoinen motivaatio elävät usein rinnakkain. Harva esimerkiksi tekisi työtään täysin ilman taloudellista palkkiota, vaikka kuinka rakastaisi työskentelyä ja pitäisi sitä tärkeänä mahdollisuutena kehittää itseään ja maailmaa.

Lisäksi se, onko motivaatio ulkoista vai sisäistä, on oikeastaan jatkumo, jonka yhdessä ääripäässä on pelkästään palkkioiden ja rangaistusten varaan rakentuva motivaatio ja toisessa puhdas sisäinen motivaatio, jossa teemme jotain siksi, että koemme tekemisen itsessään palkitsevana. Näiden välille mahtuvia motiiveja ovat esimerkiksi toiminnan aikaansaama ylpeyden tai nolostumisen tunne ja omien arvojen mukaan toimiminen silloinkin, kun se ei ole helppoa ja kivaa. Tutkimusten mukaan sisäisen motivaation tavoittelu kannattaa, sillä se tekee työskentelystä innostavampaa ja näin ollen usein myös tehokkaampaa. Lisäksi se edistää psykologista hyvinvointia.

motivaatio, kuinka saada motivaatiota opiskeluun, miten saada motivaatiota, opiskelumotivaatio, motivaatipsykologia, psyykkinen motivaatio, motivaatiovinkit

Muutama teoria motivaatiosta

Yksi tämän hetken suosituimmista motivaatioteorioista on itseohjautuvuusteoria, joka tarjoaa selityksen siihen, mistä sisäinen motivaatio rakentuu. Teorian mukaan meillä ihmisillä on kolme psykologista perustarvetta: autonomia eli omaehtoisuus, kyvykkyyden ja onnistumisten kokeminen sekä yhteenkuuluvuus toisten ihmisten kanssa. Näiden tarpeiden tyydyttyminen tai sen ennakointi ruokkii sisäistä motivaatiota. Täydellisimmillään sisäisesti motivoiva tekeminen on siis sellaista, jossa pääsemme toteuttamaan itseämme, oppimaan ja kehittämään kykyjämme ja lisäksi vieläpä luomaan ja vahvistamaan yhteyttä toisiin ihmisiin. Autonomia ei tarkoita pelkästään itsenäisesti toimimista toisten toiveista riippumatta, vaan ennen kaikkea tunnetta, että vapaasta tahdostaan sitoutuu toimintaan – vaikka se joskus tarkoittaisikin toisten ohjeiden ja toiveiden noudattamista.

Erityisesti oppimistilanteiden yhteydessä voidaan puhua tavoiteorientaatioista. Tämä näkökulma keskittyy siihen, millaisia tavoitteita, tuloksia ja toiminnan seurauksia suosimme oppimis- ja suoritustilanteissa. Motivoidummeko oppimisesta itsestään, muiden silmissä pärjäämisestä, menestyksestä ja vallasta vaiko kenties siitä, että näin toimimalla onnistumme välttämään ikäviä seurauksia? Millaisia tavoitteita motivaatioon liittyy – oli kyse sitten sisäisestä tai ulkoisesta motivaatiosta? Esimerkiksi oppimisorientaatiossa keskeinen tavoite on uuden oppiminen, kun taas saavutusorientaatiossa voidaan tavoitella vaikkapa hyviä arvosanoja. Eri tavoiteorientaatioiden on todettu olevan eri tavoin yhteydessä niin motivaatioon kuin hyvinvointiinkin. Esimerkiksi menestystä ja arvostusta tavoitteleva on usein alttiimpi työ- tai opiskelu-uupumukselle kuin ensisijaisesti uuden oppimisesta motivoitunut.

Motivaatiota voidaan tarkastella myös odotusarvoteorian näkökulmasta. Sen mukaan erilaisiin oppimis- ja suoritustilanteisiin liittyvien valintojen taustalla vaikuttavat ensinnäkin omaan osaamiseen liittyvät uskomukset ja odotukset, sekä toisena toimintaan ja sen sisältöihin liittyvät arvostukset. Sitoudumme tehtäviin, joissa odotamme pärjäävämme ja joita pidämme tärkeinä ja palkitsevina. Usko omaan osaamiseen ja mahdollisuuksiin on siis motivaation kannalta oleellista – on tietysti vaikeaa motivoitua jostain, mikä tuntuu olevan täysin omien kykyjen ulottumattomissa. Aiemmat kokemukset ja niihin liittyvät tulkinnat vaikuttavat paljon minäpystyvyyden tunteeseen: Onnistumiset ja myönteinen palaute tehdystä työstä luonnollisesti vahvistavat sitä, kun taas epäonnistumiset – varsinkin silloin, kun niiden tulkitsee johtuvan itsestä – nakertavat sitä. Toki myös yleinen minäkuva ja itsetunto vaikuttavat siihen, miten odotamme suoriutuvamme työstämme.

Psykologin vinkit – Kuinka herätellä ja vahvistaa motivaatiota?

Suunnatkaamme nyt pienen teoriakatsauksen jälkeen käytäntöön. Miten motivaatiota voi vahvistaa silloin, kun se tuntuu olevan heikoissa kantimissa?

  • Kirkasta toimintaasi ohjaavat arvot. Mieti, miksi työtehtäviin tai opiskeluun panostaminen on tärkeää ja hyödyllistä, ja miten se edistää pitkän aikavälin tavoitteidesi toteutumista. Arjen haasteiden pyörteissä kokonaiskuva saattaa hämärtyä, joten joskus on hyvä tarkastella omaa toimintaa ja työtä laajemmassa perspektiivissä. Kokemus työn merkityksellisyydestä on tärkeää sekä motivaation että hyvinvoinnin kannalta.
  • Aseta tavoitteesi fiksusti. Määrittele ne selkeästi ja konkreettisesti, pilko isot tavoitteet niin pieniin osiin kuin mahdollista, aseta itsellesi deadlineja (jos muut eivät jo ole niitä asettaneet) – ja jos mikään muu ei auta, voit aina palkita itseäsi välitavoitteiden saavuttamisesta.
  • Kun tylsistyminen uhkaa, haasta itsesi. Aseta jokaiselle työ- tai opiskelupäivällesi jokin tavoite. Työpäivät saattavat täyttyä toisten toiveisiin reagoimisesta, jolloin tärkeät mutta vähemmän kiireelliset tehtävät lykkääntyvät koko ajan myöhemmäksi. Opiskelija puolestaan voi päiväkohtaisia tavoitteita asettamalla välttyä vaikkapa viime hetken tenttiahdistukselta.
  • Tunne päivärytmisi. Mihin aikaan päivästä olet virkeimmilläsi ja skarpeimmillasi? Tee haastavimmat ja eniten keskittymistä vaativat tehtävät silloin!
  • Älä unohda palautumista ja taukoja! Yksi voimakkaan sisäisen motivaation haasteista on se, että työstään kovasti innostunut saattaa väheksyä rentoutumisen ja latautumisen tärkeyttä, vaikka keho ja mieli tarvitsisivatkin sitä.
  • Vaali ihmissuhteita työpaikalla, jotta sinne on mukava mennä niinäkin päivinä, kun edessä on vaikkapa pakollinen, pitkäveteinen palaveri tai kuivia paperihommia. Kun olet hyvissä väleissä työkavereidesi ja esimiehesi kanssa, myös avun ja palautteen pyytäminen tarvittaessa helpottuvat.
  • Tunnista vahvuutesi ja mieti, miten voisit valjastaa ne käyttöön käsillä olevassa työtehtävässä tai oppimishaasteessa. Ehkä pääsisit hyödyntämään vaikkapa vapaa-ajan harrastuksessa karttunutta osaamista jossain muodossa myös työssä?

Kirjoittaja: Anniina Virtanen on psykologi ja työhyvinvointia tutkiva jatko-opiskelija Tampereen yliopistosta. Hän kirjoittaa myös psykologista hyvinvointia käsittelevää blogia osoitteessa https://positiivisuusprojekti.blogspot.fi/.

Lähteitä

Gagné, M. & and Deci, E.L. (2005). Self-determination theory and work motivation. Journal of Organizational Behavior, 26 (4), 331-362.

Van Den Broeck, A., Ferris, D.L., Chang, C-H., & Rosen, C.C. (2016). A Review of Self-Determination Theory’s Basic Psychological Needs at Work. Journal of Management, 42(5), 1195-1229.

Salmela-Aro, K. & Nurmi, J-E. (toim.) (2017). Mikä meitä liikuttaa: Motivaatiopsykologian perusteet. Ps-kustannus.

Kuvat: Unsplash

3 thoughts on “Psykologin vinkit – Kuinka herätellä ja vahvistaa motivaatiota?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s