Tavoitteena muutos työuralla – Urapsykologin 5 vinkkiä omannäköisen uran rakentamiseen

Muutos, uravalmennus, työura, urapsykologi, vinkit

1. Motiivit uramuutostoiveen taustalla: Mihin ongelmaan toivon ratkaisua?

Usein uramuutosta pohditaan erilaisissa työuran käännekohdissa: yt-neuvottelut, irtisanominen, määräaikaisen työn päättyminen ja paluu perhevapaalta takaisin työelämään. Muutostilanne on aktivoinut tarkastelemaan omia uratavoitteita uudelleen. Moni uramuutosta harkitseva on huomannut työmotivaationsa laskeneen ja pohtii sen vuoksi uusia vaihtoehtoja. Työmäärä voi olla liian suuri tai liian vähäinen, työ voi tuntua olevan ristiriidassa omien arvojen kanssa, työllä ei näe olevan merkitystä tai kokee olevansa itselleen epäsopivalla alalla. Kehittymismahdollisuuksien puuttuminen saa usein harkitsemaan uramuutosta, jos kokee ammatillisen kehittymisen tärkeäksi. Työyhteisössä koetut ongelmat (esim. työpaikkakiusaaminen, työilmapiiriongelmat, johtamisessa ja esimiestyössä koetut ongelmat) ovat psyykkisesti kuormittavia ja saavat usein harkitsemaan alanvaihtoa.

Edellä kuvatut tilanteet ovat kaikki eri tyyppisiä, ja myös jokaisen uramuutosta harkitsevan tilanne on yksilöllinen. Pohtiessa muutosta työuraan, esimerkiksi ammatin vaihtoa, on hyvä pysähtyä aluksi tarkastelemaan, mistä tarve muutokselle nousee eli minkälaisia motiiveja sen taustalla on. Mihin asiaan muutoksella etsii ratkaisua? Aina ei välttämättä tarvita alanvaihdon kaltaista isoa muutosta, vaan pienemmätkin ratkaisut ja päätökset korjaavat tilanteen. Monissa työtehtävissä omaa työnkuvaa on mahdollista muokata enemmän omia toiveita vastaavaksi. Tästä käytetään termiä työn tuunaus. Oman organisaation sisällä voi olla mahdollista siirtyä toisiin tehtäviin. Työpaikan vaihto ja työnhaun suuntaaminen uudenlaisiin tehtäviin nykyisellä koulutuksella ja osaamisella voivat tuoda kaivattua vaihtelua ja kehittymismahdollisuuksia.

Työyhteisössä koetuista ongelmista kannattaa keskustella esimiehen, työterveyshuollon ja luottamusmiehen kanssa. Jos työtilanne on niin kuormittava, että huomaa selkeitä työuupumuksen merkkejä, ei kannata suunnitella suurta uramuutosta vaan hakeutua työterveyteen tai muuhun terveydenhuollon palveluun saamaan apua. Kuormittuneena ja väsyneenä ei ole voimavaroja eri vaihtoehtojen punnitsemiseen eikä ison elämänmuutoksen toteuttamiseen vaan tulee helposti tehneeksi ”paniikkiratkaisuja”.

2. Kehitä itsetuntemustasi

Kaikenlaisten uramuutosten äärellä on hyvä pohtia omaa osaamistaan, vahvuuksiaan, kehittämisen kohteitaan sekä työhön liittyviä arvojaan. Omaa työ- ja koulutushistoriaa voi käydä läpi ja pohtia, minkälaisia prosesseja aiemmin tehtyjen valintojen taustalla on: Mikä on saanut valitsemaan juuri ne koulutukset ja työpaikat? Mikä houkutteli nykyiselle alalle? Minkälaisia tavoitteita oli työuran alussa? Miltä osin ne ovat toteutuneet? Minkälaiset asiat tällä hetkellä kiinnostavat ja innostavat? 

jeshoots-com-219386-unsplash

Omaa osaamistaan ja vahvuuksiaan voi pohtia esimerkiksi listaamalla itselleen työuran aikana tehtyjä työtehtäviä ja miettimällä, mitkä niistä ovat olleet itselle mieluisimpia, missä on tullut onnistumisen kokemuksia ja mistä on saanut myönteistä palautetta. Vahvuuksia ja osaamisalueita kannattaa etsiä myös vapaa-ajan puolelta: esimerkiksi järjestötoiminta tai vapaaehtoistyö antavat sellaista osaamista, josta on hyötyä monissa työtehtävissä. Vahvuuksien lisäksi on hyvä tunnistaa omat heikkoudet ja kehittämisen kohteet ja pohtia, millä tavalla ne vaikuttavat työuraan liittyviin valintoihin.

Oman osaamisen ja vahvuuksien lisäksi kannattaa pohtia luonnetta ja persoonallisuuden piirteitä: Minkälainen olen ihmisenä? Miten toimin työyhteisössä ja muissa sosiaalisissa tilanteissa? Miten kohtaan uusia ihmisiä? Otanko luontevasti johtajan roolin vai olenko enemmän taustavaikuttaja ja sivustaseuraaja? Minkälaisessa työympäristössä viihdyn? Haluanko työskennellä tiimissä vai tehdä itsenäistä työtä? Minkälaiset tilanteet ovat minulle erityisen haastavia?

AVO-ammatinvalintaohjelman avulla voi pohtia uratavoitteitaan ja löytää niihin sopivia ammatteja. Itsearviointitehtävä kyselee työhön liittyviä toiveita ja kiinnostuksen kohteita ja ehdottaa vastausten perusteella ammatteja, jotka sopivat niihin parhaiten.

3. Etsi tietoa ja hyödynnä verkostoja

Omaan työuraan liittyviä päätöksiä on paljon helpompi tehdä silloin, kun niiden pohjaksi on hankkinut riittävästi tietoa. Moni uramuutosta tai alanvaihtoa pohtiva sulkee vaihtoehtoja itseltään pois ammatteihin liittyvien mielikuvien vuoksi. Tietty ammattiala tai koulutus ei välttämättä ole sitä, minkälaisen mielikuvan se ensimmäisenä herättää tai minkälaisia stereotypioita siihen yleisesti liitetään. Vaihtoehtoja kannattaa pohtia laajemmin ja etsiä eri lähteistä tietoa päätöksen tueksi. Uraan liittyvät valinnat ovat niin isoja ratkaisuja elämässä, ettei niitä kannata tehdä pelkkiin mielikuviin perustuen.

Tänä päivänä netistä löytyy valtava määrä tietoa. Ammattinetti-sivustolla on kuvauksia eri ammattialoista ja ammateista sekä haastatteluja ja uratarinoita. Ammattiliittojen sivuilla on kerrottu, minkälaisissa työtehtävissä jäsenet työskentelevät. Opintopolku-sivustolle on koottu paljon tietoa opiskelumahdollisuuksista eri koulutusasteilla. Oppilaitosten sivuilta voi tutkia, minkälaisia opintoja tutkintoon tai koulutusohjelmaan sisältyy. Näiden lisäksi googlettamalla löytyy tietoa. Saatat löytää esim. blogin, jossa sinua kiinnostavassa ammatissa työskentelevä kertoo työstään. YouTubessa on paljon eri ammattien esittelyjä videomuodossa.

Työuraan liittyvää muutosta suunnitellessa kannattaa hyödyntää myös omia sosiaalisia verkostoja. Ehkä työpaikaltasi tai tuttavapiiristäsi löytyy joku sinua kiinnostavalla alalla työskentelevä, joka voisi kertoa kokemuksistaan. Kollegojen kanssa kannattaa keskustella suunnitelmistaan. Saattaa olla, että joku heistä on pohtinut samoja asioita ja löytänyt kiinnostavia mahdollisuuksia. Verkostoista on hyötyä myös silloin, kun suunnittelee työpaikan vaihtoa. Läheskään kaikki työmahdollisuudet eivät tule nykyään julkiseen hakuun, vaan työpaikat täytetään verkostojen ja kontaktien kautta. Omissa verkostoissa kannattaa tuoda esille työhön ja työuraan liittyviä toiveita, koska usein joku on kuullut sinua kiinnostavasta työmahdollisuudesta ja voi suositella sinua työnantajalle. Sosiaalisessa mediassa on helppo verkostoitua niiden kanssa, joilla on samanlaisia kiinnostuksen kohteita kuin itsellä. Kiinnostaviin työnantajiin kannattaa olla suoraan yhteydessä ja kertoa omasta osaamisestaan ja kiinnostuksen kohteistaan.

4. Anna muutosprosessille aikaa

On hyvä muistaa, että muutos vie aikaa ja vaatii myös voimavaroja. Älä tee liian nopeita ratkaisuja, vaan anna itsellesi aikaa prosessoida asioita. Omaa elämäntilannetta kannattaa tarkastella kokonaisuutena ja pohtia, onko nyt sopiva hetki uramuutoksen toteuttamiselle vai vievätkö muut asiat tällä hetkellä psyykkisiä voimavaroja. Omia haaveita ja unelmia kannattaa kuunnella, mutta on otettava huomioon myös elämäntilanteeseen mahdollisesti liittyvät reunaehdot.

aika, ajan antaminen, muutos, kello,

Joskus haasteena on se, että on olemassa halu ja sopiva tilaisuus uramuutoksen toteuttamiseen, mutta puuttuu rohkeutta lähteä viemään asiaa käytännössä eteenpäin. Tällöin kannattaa asettaa itselleen pieniä tavoitteita: Mikä olisi seuraava askel muutoksen eteenpäin viemiseksi? Mitä konkreettista voisi tehdä? Mikä tavoitteen toteutumista saattaisi estää? Mistä tai keneltä voisi silloin saada apua?

Alanvaihtoa harkitseva voi opiskella työn ohella uuden alan opintoja avoimessa yliopistossa tai avoimessa ammattikorkeakoulussa ja pohtia, onko ala itselle sopiva. Opintojen edetessä omat kiinnostuksen kohteet ja uratavoitteet tarkentuvat ja täsmentyvät ja silloin on helpompi tehdä isompia työuraan liittyviä päätöksiä.

5. Hae tarvittaessa ammattilaisen apua

Jos huomaa joutuneensa omaan urasuunnitteluun liittyvissä asioissa ”jumitilanteeseen”, kannattaa hakea apua. Esimerkiksi TE-palveluissa työskentelee psykologeja, jotka auttavat työuran erilaisissa muutostilanteissa. Palvelu on kaikille avointa ja maksutonta. Uraohjausta voi saada paikan päällä TE-toimistossa sekä puhelimen tai videoyhteyden välityksellä.

Uraohjausprosessi alkaa asiakkaan tilanteen kartoituksella. Urapsykologi haastattelee asiakasta ja keskustellen käydään läpi koulutus- ja työhistoriaa, nykytilannetta ja siihen liittyviä haasteita sekä tulevaisuuden toiveita. Ohjauksessa pohditaan erilaisia näkökulmia asiakkaan tilanteeseen. Psykologi auttaa etsimään vaihtoehtoja ja vertailemaan niitä. Tarvittaessa uraohjaus sisältää välitehtäviä, joiden avulla jäsennetään asiakkaan vahvuuksia, kiinnostuksen kohteita, tavoitteita ja persoonallisuuden piirteitä.

Uraohjausprosessin kesto vaihtelee asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaan. Usein jo yksi keskustelu auttaa eteenpäin, joskus taas sovitaan useampia tapaamisia. Asiakkaalla on vastuu omaa elämäänsä koskevista ratkaisuista, mutta psykologi auttaa prosessia eteenpäin. Ammattilainen näkee tilanteen ulkopuolisena ja osaa ohjata pohtimaan tilannetta eri näkökulmista.

Kirjoittaja: Milla Helaakoski on uraohjauksen parissa työskentelevä psykologi, joka on kiinnostunut työelämän psykologian erilaisista teemoista.

Kuvat: Unsplash

3 thoughts on “Tavoitteena muutos työuralla – Urapsykologin 5 vinkkiä omannäköisen uran rakentamiseen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s