Psykologin 7 vinkkiä ammatinvalintaan

Mistä itse asiassa puhutaan, kun puhutaan ammatista? Ammatti sanana viittaa päätoimiseen elinkeinoon, jota ihmisyksilö harjoittaa työkseen tullakseen toimeen. Usein ammattilaisuus edellyttää myös koulutusta tai vähintään pidempää kokemusta kyseisestä työstä; ammattilaiseksi ei tulla hetkessä. Osa voi toisaalta tehdä vuosia työtä kokematta itseään minkään alan ammattilaiseksi. Ammatin valintaa on puolestaan pidetty yhtenä tärkeimmistä ihmisen tekemistä valinnoista: määrittäähän ammatti paitsi huomattavasti ajankäyttöä myös työstä saatavan korvauksen kautta elintasoa sekä sosiaalista asemaa. Vaikka työelämä pirstaloituu ja epätyypillisiksi kutsutuista työnteon tavoista on tullut varsin tyypillisiä, noin puolet suomalaisista on koko ikänsä samassa ammatissa.

apua ammatinvalintaan, ammatinvalinta psykologi, ammatinvalinta lukion jälkeen, ammatinvalinta aikuisena, ammatinvalinta

Mistä ammatinvalinnassa on kyse?

Ammatin valintaan ja työhön ladataan usein monenlaisia odotuksia. On unelma-ammatteja sekä inhokkiammatteja, arvostettuja ammatteja sekä roskaduuneja. Osa meistä löytää pysyvän ammatin varhain; toiset eivät edes tiedä, mikä heidän unelma-ammattinsa olisi, tai se näyttäytyy saavuttamattomalta. Helpotukseksi voi todeta, että työn ei tarvitse välttämättä olla se ympäristö, jossa kokee eniten toteuttavansa itseään. Useimmille asialla on kuitenkin merkitystä; vakiintunut ammatti-identiteetti sekä mielekäs työ ennustavat myös psyykkistä hyvinvointia.

Onnistuneen ammatinvalinnan taustalla on usein samoja piirteitä kuin monissa muissakin valinnoissa: ne edellyttävät riittävää tietoa sekä itsestä että ympäröivästä maailmasta ja psyykkistä joustavuutta. Ammatin valitseminen ei välttämättä ole helppoa – eikä sen tarvitsekaan olla. Mielekäs ammatti saattaa vaihtua matkan varrella siinä missä muutkin asiat ihmisen elämässä. Joskus ammatistaan voi joutua luopumaan myös pakon edessä esim. terveydellisistä syistä. Uutta suuntaa pohtiessa systemaattinen, konkretiaan sidottu työskentelytapa on hyödyksi. Esittelen seuraavaksi joitakin tärkeitä perustekijöitä, jotka on hyvä ottaa huomioon ja jotka helpottavat ammatillisen suunnitelman pohjapiirustuksen jäsentämistä.

Huomioi nämä 7 asiaa ammatinvalinnassa:

  1. Kiinnostukset ja arvot: Mikä minua kiinnostaa? Mikä minulle on tärkeää? Nämä kysymykset voi esittää itselleen sekä yleisesti elämän tasolla että erityisesti työhön liittyen. Onko minulle esim. olennaista saada tietty määrä rahaa, tai onko olemassa jokin asia, minkä eteen haluaisin tehdä töitä? Tänä päivänä puhutaan paljon myös työn merkityksellisyyden kokemuksesta. Merkityksellisyyden käsitteessä on monia puolia. Merkityksen nähdään kiinnittävän meidät johonkin itseämme laajempaan ja saamme sitä kautta mahdollisesti esim. välitöntä hyvänolon tunnetta jonkun auttamisesta tai itsenäisestä kyvykkyydestä eli toimijuudesta. Työstä riippuen sen vaikutus voi olla välitöntä, konkreettisesti havaittavaa tai hyvinkin abstraktia, välillistä vaikutusta. Joissakin töissä merkitys sekä arvo voivat olla hyvin vaikeasti tulkittavissa; toisaalta ihmisen arvot ja käsitykset esim. moraalista eli oikeasta ja väärästä voivat myös muuttua elämänkulun aikana. Kuitenkin epäkiinnostavaksi pitkään koettu ja etenkin omien perusarvojen vastainen työ ovat omiaan aiheuttamaan psyykkistä kuormaa.
  2. Koulutus ja työkokemus: Mitä olen tehnyt tähän asti? Mitä osaamista koulutukseni on minulle antanut? Minkälaisissa työympäristöissä olen viihtynyt? Ihmisen tulevaa käyttäytymistä on usein helpoin ennustaa hänen aiemman käyttäytymisensä pohjalta. Oma koulutus sekä työkokemukset voivat toimia myös määrittävänä pohjana sille, mihin suuntaan jatkossa haluaa ja toisaalta on mahdollista tai luontevaa edetä. Työllistyminen voi ammatista ja taustasta riippuen vaatia viikkojen tai vuosien opinnot.
  3. Elämäntilanne: Mitä elämääni kuuluu tällä hetkellä? Millaisen roolin haluan siinä antaa työlle? Voinko esim. mennä yötöihin, tai pystynkö muuttamaan opintojen perässä ulkomaille? Miten elätän perheeni, jos nyt irtisanoudun ja siirryn yrittäjäksi? Minkälaisia riskejä olen ylipäätään valmis ottamaan tämän tavoitteen eteen? Voiko varasuunnitelmassa epäonnistua? Elämäntilanteemme määrittää varsin paljon sitä, miltä edessä olevat suuntaviivat näyttäytyvät. Joskus tilanteemme voi rajoittaa valintojamme varsin selkeärajaisesti; monesti kyse on kuitenkin enemmän siitä, miten katsomme asioita ja missä näemme itsemme tulevaisuudessa.
  4. Terveys: Olenko fyysisesti ja/tai psyykkisesti riittävän terve tehdäkseni jotain työtä seuraavat vuodet tai edes seuraavan viikon 8 tuntia päivässä? Voisinko kokeilla työtä ennen kuin sitoudun siihen pidemmäksi aikaa? Terveyden merkitys työlle vaihtelee hyvin paljon ammatista riippuen. Ammattiurheilijalle terveys on kaikki kaikessa, ja osaan töistä vaaditaan mittavat terveystarkastukset, kun taas toimistoympäristössä voi erilaisten apuvälineiden avulla tai lyhennetyn työajan puitteissa työskennellä, vaikka omaisi hyvinkin merkittäviä terveydellisiä rajoitteita.
  5. Työmarkkina- ja ammattituntemus: Tiedon merkitystä on vaikea yliarvioida. Vaikka informaatiota eri töistä ja ammateista on tänä päivänä saatavilla enemmän kuin koskaan, tiedon puute on edelleen yksi useimmin vastaan tulevista tekijöistä urasuunnitteluun haasteita kartoitettaessa. Jokaista ammattia ei toki tarvitse kokeilla tietääkseen, millaista työnteko siinä olisi. Eri ammateissa ja töissä on usein hyvin paljon samankaltaisuuksia, kun niitä tutkailee lintuperspektiivistä. Esim. onko kyse vuorotyöstä, miten liikkuvaa työ on, tavataanko työssä paljon uusia ihmisiä, edellyttääkö se jatkuvaa kirjallisuuteen tutustumista ym. Toisaalta on hyvä katsoa askel koulukirjoja pidemmälle ja pohtia, minkälaisia ensimmäiset työpaikat valmistumisen jälkeen mahdollisesti olisivat. Opintojen ja käytännön työn sisällöt voivat erota hyvinkin paljon toisistaan. Myös työpaikkojen koossa, kulttuurissa ym. voi saman alan sisälläkin olla ratkaisevan tärkeitä eroja.
  6. Persoonallisuus: Millainen minä olen työntekijänä? Minkä tyyppisissä ympäristöissä viihdyn, millaisissa taas stressaannun? Haluanko paljon vaihtelua ja jännitystä, vai nautinko siitä, kun asiat toistuvat samankaltaisina ja päivään ei kuulu yllätyksiä? Olenko energinen ikiliikkuja vai enemmän hidastempoinen pohdiskelija? Viihdynkö suurissa ihmismassoissa vai kaipaanko vain keskittynyttä hiljaisuutta? Nämä väitteet ovat tuskin toisiaan poissulkevia ja monesta varmaan tuntuukin, että sopivasti kutakin muodostaa hyvän kokonaisuuden. Vaikka käyttäytymisessämme on usein tilannesidonnaisuutta ja persoonamme muokkautuu ajan saatossa niin tietoisen kuin tiedostamattoman oppimisen kautta, siinä on myös paljon pysyvyyttä sekä pitkäjänteisyyttä. Olennaista onkin kysyä, miten pärjään eri olosuhteissa päivästä toiseen ja toisaalta, miten oma käyttäytymiseni näyttäytyy toisille? Tällöin puhutaan ammatillisesta soveltuvuudesta. Harvaan ammattiin on olemassa ideaalipersoonaa (tiettyihin työtehtäviin sen sijaan voi olla), mutta tietyntyyppiset persoonan ominaisuudet voivat edesauttaa paitsi työssä viihtymistä myös hyvää työsuoritusta.
  7. Taidot ja kyvyt: Mitä minä osaan, miten minä opin? Omaa osaamispohjaansa voi kartoittaa monella eri tavalla. Koska jokainen meistä tulkitsee omaa osaamistaan yksilöllisesti, yksi tapa syventyä aihepiiriin on alkuun yksinkertaisesti kirjata paperille kaikki ne asiat, joita on elämässään tehnyt työkseen, opiskellut tai harrastanut – tai ihan vain kokenut. Iästä riippuen useimmille meistä on kertynyt varsin monenlaisia kokemuksia, vaikka pelkällä kokemusasiantuntijuudella on harvoin taloudellista arvoa. Omaa osaamista eri alueilla voi verrata muihin esim. kysymällä itseltään, miten hyvä olen tässä asiassa verrattuna satunnaisesti kadulta poimittuun henkilöön; kuinka paljon tiedän asiasta ja mitä osaan, konkreettisesti? Mitkä olisivat omat kompetenssini johonkin tiettyyn työhön tai ammattiin sekä toisaalta, mitä tietoja, taitoja sekä muita ominaisuuksia tehtävässä x vaaditaan? Haluaisiko joku ostaa minulta tätä osaamista? Taidot voivat olla hyvin spesifejä esim. Swift-ohjelmointikieli tai toisaalta yleishyödyllisempiä kuten myyntiosaamisen eri osa-alueet. Kyvyt ovat taitoja hieman abstraktimpi käsite ja niillä viitataan usein ihmisen pysyvämpiin ominaisuuksiin kuten oppimisnopeuteen, fyysiseen koordinaatioon, avaruudelliseen hahmotukseen ym. Usein viihdymme sellaisissa töissä, jonka perusvaatimukset ovat riittävän sopusoinnussa kykyjemme kanssa tai niiden oppiminen on meille mielekästä tietyn ajan puitteissa.

apua ammatinvalintaan, ammatinvalinta psykologi, ammatinvalinta lukion jälkeen, ammatinvalinta aikuisena, ammatinvalinta

Ammatin valitseminen ei siis ole aivan yksinkertaista, mutta sitä voi lähestyä sekä helpottaa monenlaisin eri tavoin. Vastauksia usein löytyy myös tekemisen kautta; harvan polun päätepiste on suoraviivainen tai edes nähtävissä aloituspaikalta. Ennen pitkään vastaan tuleva työnhakuprosessi on sitten kokonaan toisen blogitekstin arvoinen aihe. Tiivistettynä voi todeta, että itsensä näköistä työtä harvoin löytää avoimien työpaikkojen listauksista. Työnhakukin käy työstä.

Jos pohtii ammatinvalintaa, seuraavaa ura-askelta tai muuten vain kipuilee nykyisessä työssään, asian kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Esim. opinto- tai työterveyspsykologi voi auttaa ammattiin sekä työhön liittyvien pulmien kanssa. Lisäksi TE-toimiston psykologit tarjoavat valtakunnallisesti kaikille saatavilla olevaa, ilmaista palvelua ammatinvalinnan ja urasuunnittelun kysymyksiin. Muutokselle on aina mahdollisuus.

Kirjoittaja Visa Sarparanta on työterveyspsykologi, joka on työskennellyt myös useita vuosia TE-toimiston psykologina.

Kuvat: Unsplash

Lue myös nämä työhön ja uraan liittyvät postaukset:

Työterveyspsykologin 5 vinkkiä hyvän työuran alkuun
Matkalla opinnoista työelämään
Urapsykologin 5 vinkkiä omannäköisen uran rakentamiseen
Miten lisätä merkitystä omaan työhön?
Kuinka herätellä ja vahvistaa motivaatiota?

One thought on “Psykologin 7 vinkkiä ammatinvalintaan

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s