Kohti konflikteja – Sovittelijan 5 vinkkiä sinulle, joka pelkäät

Siellä missä on ihmisiä, siellä on kitkaa ihmisten välissä. Se on normaalia ja näin kuuluukin olla. Toimimme, tunnemme ja reagoimme eri tavoin. Emme voi välttyä ihmissuhteisiin kuuluvilta pieniltä pettymyksiltä – edes työpaikalla. Tämä on yksinkertainen ja raaka totuus, joka kannattaa oppia hyväksymään.

Kaunista tästä totuudesta tekee sen, että jos tämän hyväksymme, saamme myös luvan puhua vaikeista tilanteista ja ristiin menevistä tarpeistamme.

konflikti, sovittelu, ristiriita, työyhteisön ongelmat, työyhteisösovittelu

Ehkä haluaisimme ”ottaa asiat asioina” ja erityisesti työpaikoilta eristää turhat tunteet pois sotkemasta työntekoa. Se ei kuitenkaan onnistu niin kauan, kun tuntevat ja aistivat biologiset olennot eli ihmiset ovat tekemässä töitä. Robotit eivät riitele, loukkaa tai pahoita mieltään.

Jopa 55,3 % uusimman työolobarometrin vastaajista kertoo työpaikoillaan esiintyvän henkistä väkivaltaa tai kiusaamista joskus tai jatkuvasti joko esimiehen, työtovereiden tai asiakkaiden taholta (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2017).

Anteeksi mitä? Siis yli puolet tämän kyselyn vastaajista kokee näin?

En väitä, etteikö ihmiset voisi toimia yksiselitteisesti väärin tai että ”uhrin” vastuulla olisi pistää kiusaajat ojennukseen. (Itse asiassa vastuu ja juridinen velvollisuus on työnantajalla silloin, kun työnantaja on asiasta tiedon saanut, Työturvallisuuslaki, 28 §). Kuitenkin minua itseäni kiinnostaisi kysyä, kuinka moni näistä ”kiusaajista”, on itse saanut koskaan kuulla, miten oma toiminta loukkaa toista?

Työterveyspsykologin vastaanotolla kuulen jatkuvasti seuraavia lauseita:

” Ei sille vaan VOI puhua mitään!”

”Mä en vaan TAJUA miten kukaan voi käyttäytyä niin!”

En halua vähätellä ihmisten kokemaa psyykkistä kärsimystä. Kuitenkin juuri se hetki, kun on itse hämmennyksen kourissa, on se hetki kun voit jäädä ihmettelemään ja tekemään omia tulkintoja siitä, miten toinen on idiootti. TAI voit päättää, että et halua itse jäädä hautomaan vihaa tai lakaista asiaa maton alle, vaan haluat saada selityksen ja ymmärtää, mitä on tapahtunut. Sinulla on oikeus saada selitys – ja kysyä niin pitkään, että todella voit taas ymmärtää ja kunnioittaa toista. Samoin toisella on oikeus saada tietää, mitä hän on tehnyt sinun mielestäsi väärin.

Kenellä on vastuu ottaa ensimmäinen askel kohti sovintoa? Sillä joka ensimmäisenä huomaa olevansa konfliktissa.

miehet tekevät töitä selät vastakkain

Kun huomaat, että olet loukkaantunut/suuttunut/epäuskoinen/ärsyyntynyt jonkun toisen toiminnasta…

1) Hyväksy tunteesi. Sinulla on täysi oikeus tuntea se, mitä juuri nyt tunnet. Tunteessasi EI ole mitään hävettävää. Ei edes, vaikka asia olisi pieni ja mitätön ja et missään nimessä haluaisi tuntea juuri tuntemaasi tunnetta. Tunteen vaikutus pienenee, kun annat sille luvan virrata.

2) Kalvaako v*tutus? Se on paras merkki siitä, ettet ole vielä hyväksynyt primääritunnettasi, ja olet jäänyt kiinni sekundääritunteeseen. Tunnet ehkä olevasi jumissa, ärsyyntynyt tai levoton. Palaa kohtaan yksi ja tunnustele, mitä todellisuudessa pelkäät? Uskallatko antaa pettymyksen/surun/vihan tulla pintaan?

3) Jos et vielä sitä usko, päätä silti, että tunteesi on tärkeä signaali siitä, että jotain on pielessä. Jokin tarpeesi ei ole päässyt toteutumaan. Esimerkkejä yleisistä inhimillistä tarpeista ovat tarve tulla kuulluksi, tarve kokea arvostusta tai tarve kuulua joukkoon.

4) Yritä saada kiinni siitä, mitä olet todellisuudessa jäänyt kaipaamaan ja mitä toivoisit toiselta. Palauta mieleesi se tilanne, josta tunne alkoi poikimaan. Ymmärtääksemme, miten sanamme ja tekomme vaikuttavat toiseen, tarvitsemme kuvauksia konkreettisista tilanteista. Millaisen pyynnön voisit esittää toiselle?

5) Mieti, miten sinun kannattaa ilmaista tämä kaikki hänelle, jota asia koskee.  Palautteen saaminen nostaa herkästi puolustusreaktiot pintaan ja vaaranpaikkana on se, että yhteys katkeaa. Tämä kohta on puhdasta strategiaa siitä, miten toinen voisi ottaa palautteen vastaan ja olla halukas kuulemaan sinua ja pohtia tilannetta kanssasi. Jos pystyt itse pysyttelemään myötätuntoisena ja rauhallisena, on sinulla parhaat mahdollisuudet saada kokea toiselta samaa.

  • Päätä uskoa siihen, että toista ihmistä kiinnostaa se, mitä sinä tunnet suhteessa häneen. Päätä uskoa, että toinen ei ole tarkoituksellisesti vahingoittanut sinua.
  • Puhu omasta kokemuksestasi ja tunteistasi. Älä tee tuomioita, syytä tai äläkä missään nimessä tee tulkintoja toisen motiiveista.
  • Luo yhteenkuuluvuutta. Olette samalla puolella, vaikka hetkellisesti välillänne on särö. Vähintäänkin molemmat tavoittelevat hyvää työrauhaa.

ihmisten kädet yhteen liitettynä keskellä kuvaa

”Suuttumuksen hautominen on kuin itse joisi myrkkyä, ja odottaisi toisen kuolevan siitä.” (Donna Fahrin anonyymi ystävä, 2003)

Kirjoittaja: Anni Viita on psykologi, kouluttaja ja sovittelija , joka uskoo siihen että turha kärsimys on yksinkertaisesti turhaa. J

Yhteydenotot: sukunimi.etunimi@gmail.com

Kuvat: Unsplash

Lähteet:

Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, TEM raportteja 34/2017, Mähönen, Erno Julkaistu 23.8.2017 http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/80549

2 thoughts on “Kohti konflikteja – Sovittelijan 5 vinkkiä sinulle, joka pelkäät

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s