Tervantuoksua ja tarkkaavuutta: Itä- ja länsimainen näkökulma luonnon hyvinvointivaikutuksiin

Tämä on ensimmäinen kirjoitus luonnon hyvinvointivaikutuksia käsittelevien tekstien sarjassa. Vertailen tässä amerikkalaista ja japanilaista näkemystä siitä, kuinka luonnossa oleskelu palauttaa stressaantuneen ihmisen toimintakyvyn. Myöhemmässä tekstissä Anniina kertoo suomalaisesta mielipaikkatutkimuksesta ja esittelee lisää stressistä palautumista koskevia tutkimuksia – meillä on täällä uraauurtavaa eko- ja ympäristöpsykologista tutkimusta tehneitä henkilöitä, kuten Kalevi Korpela ja Liisa Tyrväinen (hyvä Suomi! 🙂 )

luonnon hyvinvointivaikutukset, luonto hyvinvointi, luonto hyvinvointi psykologia, luonnon psykologiset vaikutukset, luonto hyvinvoinnin lahteena, Shinrin Yoku

Palasin juuri ihmeen virkistyneenä maantiepyörälenkiltä intensiivisen työpäivän jälkeen ja jaksan nyt miettiä blogimerkinnän kirjoittamista. Ajelin ihmeen kauniissa maisemissa Lepsämässä metsälammen rantaa kulkevaa tietä. llta-auringon kajo rantasaunan hirsiseinässä ja kultainen kimallus lammen pinnassa houkuttelivat katsomaan, pakottamatta kuitenkaan tarkkaavaisuuttani puoleensa. Tämä ajatus on amerikkalaisen Attention Restoration Theory (ART) -näkemyksen ytimessä: sen mukaan tarkkaavaisuus on rajallinen resurssi, joka voi kulua loppuun kaupungissa keskittyessä, mutta joka palautuu luonnossa. Toisaalta maantiepyörälenkki kauniissa ympäristössä on muun luonnossa liikkumisen tavoin kokonaisvaltainen kokemus: Kiinnostavien näköhavaintojen lisäksi kuulin, kuinka mustarastas liversi säkeensä ja oi, joku lämmitti rantasaunaakin, tunsin savun hajun. Pitkässä ylämäessä maitohappo jylläsi lihaksissa, mutta alamäessä ei auttanut antaa ajatusten harhailla, nopeusmittari näytti 54 km/h! Olin kokonaisvaltaisesti, kaikkia aisteja käyttäen läsnä tuossa hetkessä, joka piirtyi onnellisena kuvana muistiini. Tämä ajatus läsnäolosta tässä hetkessä, kaikkia aisteja hyödyntäen, on japanilaisen shinrin yoku -metsäkylpyajatuksen mukaan luonnossa oleskelun palauttavan voiman salaisuus.

luonnon hyvinvointivaikutukset, luonto hyvinvointi, luonto hyvinvointi psykologia, luonnon psykologiset vaikutukset, luonto hyvinvoinnin lahteena, Shinrin Yoku

Länsimainen näkökulma: vireystila- ja ylikuormitusteoriat

Amerikkalaiset näkemykset luonnon palauttavasta voimasta voidaan puolestaan jakaa karkeasti kahteen luokkaan. Vireystilateorioiden mukaan stressissä on kyse ylivireästä tilasta, ja luonnossa vireystilaa nostavia tekijöitä on yksinkertaisesti vähemmän kuin kaupungissa: aistimukset ovat vähemmän intensiivisiä, liikettä ja hälyä on vähemmän. Vaihtoehtoiset ylikuormitusteoriat esittävät, että monimutkainen kaupunkiympäristö edellyttää jatkuvaa tarkkaavaisuuden ylläpitoa ja estää näin palautumisen, kun taas luonnossa tämä ei ole välttämätöntä ja palautumiselle jää aikaa.

Ylikuormitusteorioita on niitäkin kahta päätyyppiä, tarkkaavaisuuden palautumisteoria (Attention Restoration Theory, ART, [1]) ja stressin vähenemisteoria (Stress Reduction Theory, SRT, [2]). ART lähtee liikkeelle jo William Jamesin 1800-luvulla tekemästä tarkkaavaisuuden luonnetta koskevasta perushavainnosta: voimme suunnata tarkkaavaisuutemme tarkoituksella tiettyyn kohteeseen, mutta lisäksi tarkkaavaisuus saattaa kääntyä automaattisesti esimerkiksi kovan äänen tai nopean liikkeen suuntaan. ART:n perusajatuksena on, että tarkkaavaisuuden tarkoituksellinen suuntaaminen vaatii vaivannäköä, ja johtaa pitkään jatkuessaan uupumuksen tunteeseen: tarkkaavaisuus nähdään resurssina, joka voi kulua loppuun. ART olettaa, että henkinen uupumus johtaa kielteisiin tunteisiin, ärtymykseen, impulsiivisuuteen, kärsimättömyyteen, sokeuteen sosiaalisille vihjeille, altruismin vähenemiseen ja vähentyneeseen työkykyyn. Siinä missä ART painottaa ihmisen tiedonkäsittelyyn liittyviä vaikutuksia, SRT keskittyy fysiologisiin ja emotionaalisiin vaikutuksiin. Molempien näkemysten (ja useiden tutkimustulosten) mukaan luonnossa oleskelu palauttaa nopeammin kuin ajan viettäminen kaupungissa, mutta näkemykset eroavat sen suhteen, mistä ihmisten katsotaan palautuvan. ART:n mukaan kyse on toipumisesta henkisestä väsymyksestä, SRT:n mukaan taas fysiologisesta stressistä – vaikkakaan näkemykset eivät sulje toisiaan pois.

luonnon hyvinvointivaikutukset, luonto hyvinvointi, luonto hyvinvointi psykologia, luonnon psykologiset vaikutukset, luonto hyvinvoinnin lahteena, Shinrin Yoku

Mutta mikä luonnossa oleskelussa vähentää henkistä väsymystä? ART:n kehittäjät, Kaplanin psykologipariskunta, puhuvat ”keveästä lumovoimasta” (soft fascination), jollaista on vaikkapa pilvillä ja lumen tai lehtien liikkeellä tuulessa – tai vaikkapa alussa mainituilla havainnoilla ilta-auringon kajosta. Tällaiset luonnonilmiöt vetävät tarkkaavaisuuden puoleensa, mutta eivät vaadi havaintojen suodattamista kaupunkielämän lailla. Toinen avainsana on ”poissaolo”, millä viitataan yksinkertaisesti siihen, että maisemanvaihdos auttaa päästämään irti arjessa keskittymistä vaativista asioista. Kolmas vaikuttava tekijä on Kaplanien mukaan ”laajuus”, ihminen osana laajempaa maailmaa. Alkuperäisessä tekstissä tämä kohta on hiukan kryptinen, mutta se voisi tarkoittaa huomion kääntymistä pois omasta itsestä ja sen havaitsemista, etteivät omat työstressin aiheet ehkä olekaan lopulta isossa mittakaavassa niin merkittäviä asioita kuin miltä ne saattavat herkästi vaikuttaa silloin kun ne ovat arjessa jatkuvasti mielessä. Edelleen luontoympäristön voi nähdä kokonaisena, omanlaisenaan ja upeana maailmana, johon kaupunkilainen uppoutuu. Lopulta Kaplanit toteavat, että luonnollinen ympäristö on monessa mielessä yhteensopiva ihmisen pienen mittakaavan tavoitteiden (liikkuminen, luonnon ihmettely, ruokailu) ja tämän ottamien roolien (erätaitojen asiantuntija, kalastaja) kanssa.

 

Tuulahdus idästä: shinrin yoku

Toisaalta amerikkalaiseen näkemykseen luonnon palauttavasta voimasta vaikuttaa kuuluvan ajatus luonnon välinearvosta: luonnossa vietetty aika auttaa arvokasta tarkkaavaisuusresurssiamme palautumaan, minkä jälkeen voimmekin palata elpyneinä ja tehokkaina takaisin työpaikalle. Vastapainona näkemykselle toimii japanilaisten shinrin yoku -nimellä kulkeva ajatus kokonaisvaltaisesta luontoon uppoutumisesta kaikkia aisteja hyödyntäen. Ideana näissä metsäkylvyissä ei ole havunneulasissa piehtarointi aataminasussa, vaikka joku härmäläinen aivan varmasti saisikin päähänsä toteuttaa idean terveysmetsässä vieraillessaan. Sen sijaan shinrin yoku perustuu metsän äänien kuunteluun, puiden, kasvien ja eläinten havaitsemiseen sekä metsän ja maan tuoksujen aistimiseen. Kokonaisvaltaisen mystikkomaisesta perusvireestä huolimatta (tai kuka tietää, ehkä juuri siksi!) japanilaiset ovat havainneet shinrin yokulla hämmästyttäviä terveysvaikutuksia: verenpaine ja kortisolin määrä veressä laskevat ja syöpääkin vastustavien tappaja-valkosolujen (natural killer cell) määrä lisääntyy [2]. Tutkimusten mukaan kyse on kliinisesti merkittävän kokoisista vaikutuksista, sillä esimerkiksi verenpaineen laskun on havaittu olevan parhaimmillaan samaa luokkaa kuin verenpainelääkkeen aloittamisella [2,3].

luonnon hyvinvointivaikutukset, luonto hyvinvointi, luonto hyvinvointi psykologia, luonnon psykologiset vaikutukset, luonto hyvinvoinnin lahteena, Shinrin Yoku

Toki näihin hämmästyttäviin tuloksiin liittyy paljon avoimia kysymyksiä: ovatko usein pienissä otoksissa saavutetut tulokset toistettavissa laajemmissa kokeissa? Jos vaikutus on todellinen, mikä on sen toimintamekanismi? Kuinka laadukkaisiin koejärjestelyihin tutkimukset perustuvat ja onko tilastollisia menetelmiä käytetty asianmukaisesti? Entä missä määrin vaikutukset esiintyvät vain henkilöillä, jotka jo valmiiksi nauttivat luonnossa oleskelusta?

Vastauksia kaikkiin näihin kysymyksiin ei ole mahdollista pohtia yhden blogipostauksen yhteydessä, mutta kysymykset on hyvä pitää mielessä tutkimustuloksia pohtiessaan. Metsäkylpyjen oletetusta toimintamekanismista on tosin sanottava pari sanaa, siinä määrin herkullinen teoria on kyseessä. Japanilaiset tutkijat näet ajattelevat, että stressiä lievittävä vaikutus perustuu osaksi puista haihtuvien fytonsidi-yhdisteiden hengittelyyn. Eräässä mielikuvituksellisessa kokeessa tutkijat sulkivat vapaaehtoiset koehenkilöt yöksi hotellihuoneisiin, joihin he höyrystivät japaninisypressin (Chamaecyparis obtusa) eteeristä öljyä. Tutkijat huomasivat stressihormonien määrän laskevan ja tappajavalkosolujen toiminnan tehostuvan, mutta todella hämmentävä yksityiskohta tutkimuksessa on, että minkäänlaista kontrolliryhmää ei käytetty: jää siis epäselväksi, miltä osin kyse oli plasebovaikutuksesta[4]. Missä määrin vaikutus esimerkiksi perustui siihen, että hotelliyö oli koehenkilöille mukavaa vaihtelua arkirutiineista? Toisaalta ehkä vakuuttavampaa tukea ajatukselle saadaan erilaisista laboratoriokokeista, joissa on mahdollista tarkastella solutason toimintamekanismeja. On esitetty, että terpeeneillä (yleisnimitys kasvien, erityisesti havupuiden tuottamille orgaanisille yhdisteille) on erilaisia tulehdusta laskevia ja kasvainten kehittymistä estäviä sekä antioksiditiivisia vaikutuksia[5].

luonnon hyvinvointivaikutukset, luonto hyvinvointi, luonto hyvinvointi psykologia, luonnon psykologiset vaikutukset, luonto hyvinvoinnin lahteena, Shinrin Yoku

Tässä tekstissä esiteltiin yleisellä tasolla amerikkalaiseen ja japanilaiseen tutkimusperinteeseen kuuluvat näkemykset luonnossa liikkumisen palauttavasta voimasta, unohtamatta tutkimusten laatuun liittyviä kriittisiäkään näkökantoja. Seuraavassa postauksessa Anniina kertoo lisää suomalaisesta aihetta koskevasta tutkimuksesta ja esittelee stressin vähenemiseen liittyviä amerikkalaiseen tutkimusperinteeseen kuuluvia tutkimuksia, jotka nyt jäivät vähemmälle huomiolle. Pysykäähän kuulolla!

Kirjoittaja Markus Mattsson on luonnon hyvinvointivaikutuksista kiinnostunut psykologi (PsM), tuleva eräopas ja yksi Suomen seikkailuterapiaverkoston perustajista.

Kuvat: Niina Vähäaho ja Markus Mattsson

Lähdeviitteet:

[1] https://pdfs.semanticscholar.org/a506/f60e29b6aa386a381f6aa213b89c30ecdda9.pdf

[2] http://www.mdpi.com/1660-4601/13/8/781/htm

[3] https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5018410/

[4] https://europepmc.org/abstract/MED/20074458/

[5] https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5402865/

Lue myös: Stressi – Mitä se on ja miten sitä voi säädellä? sekä Arvot ja hyvä elämä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s