Please don’t stop the music ♬ – Poimintoja musiikkipsykologian tutkimuksista

Mieti hetki maailmaa ilman musiikkia: hiljaisia kahviloita, puheentäyttämiä elokuvia ja kiusallisia ravintola-illallisia. Suurin osa ihmiskunnan historian aikana kehittyneistä toiminnoista on useimmiten jollain tasolla yhdistettävissä kahteen elämän jatkumisen kannalta tärkeään tehtävään: selviytymiseen ja lisääntymiseen. Toiminnoksi, joka ei suoraan edistä kumpaakaan näistä on huomattavaa miten paljon aikaa ihmiskunnan historiassa on käytetty musiikin tuottamiseen, kuunteluun ja esittämiseen.

Mitä psykologinen tutkimus sitten kertoo musiikista ja sen synnystä? Viitteitä musiikin käytöstä eri muodoissa löytyy jopa 250 000 vuoden takaa (Zatorre & Peretz, 2001). Teorioita musiikin synnystä on monia, esimerkiksi muinaisäidin mahdollisuus rauhoittaa taaperoaan etäältä vapauttaen kädet muihin toimintoihin (Falk, 2004b) ja musiikin vaikutus eräänlaisena sosiaalisena liimana varhaisissa yhteisöissä (Freeman, 2001). Musiikin voi nähdä historian varrella palvelleen niin uskonnollisia, yksilöllisiä, sosiaalisia kuin yhteiskunnallisiakin tarpeita – aina sotarummuista tuutulauluihin.

kuulokkeet

Musiikin on teorisoitu useiden mekanismien, kuten autonomisen hermoston, tunteiden tarttumisen ja ehdollistumisen kautta nostavan kuulijan mielialaa, herättävän tunteita ja harhauttamaan kuuntelijan pois häiritsevistä ärsykkeistä (Juslin, 2012). Musiikkia käytetäänkin usein niin sairaaloissa, kouluissa kuin kodeissakin lisäämään yleistä hyvinvointia sekä vähentämään stressiä ja kipua. Musiikki vaikuttaa koko kehoon: niin kuulijan pulssiin, ihon sähkönjohtokykyyn, verenpaineeseen, lihasjännitykseen, hormonitoimintaan kuin mielialaankin (Hodges, 2012).

Musiikin muodoista esimerkiksi yhdessä laulamisen ja yhdessä musiikin rytmiin tanssimisen on todettu nostavan kipukynnystä, lisäävän positiivista tunnetilaa ja lisäävän sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunnetta ryhmässä (Weinstein ym., 2016, Welch ym., 2014, Tarr, Launay & Dunbar, 2016). Ryhmässä laulamisella on myös havaittu ainakin yhdessä tutkimuksessa myös ns. jäänmurtajaefekti, jolloin entuudestaan toisilleen vieraat ryhmänjäsenet kokevat nopeasti voimakasta ryhmäkoheesiota yhdessä laulaessaan (Pearce, Launay & Dunbar, 2015). Musiikilla on myös yllättäviä vaikutuksia: oletko koskaan kiinnittänyt huomiota siihen, millaista musiikkia kuuntelet kun siemailet viinilasillista? Kannattaisi, sillä musiikin vaikutuksia makukokemukseen tutkittaessa on havaittu eroja eri viini-musiikkiyhdistelmien välillä (Spence & Wang, 2015).

nainen laulaa

Musiikki voi välittää muiden tunnekokemusten ohella myös voimakkaita muistoja ja tunteita herättäneet kappaleet tunnistetaan hyvin nopeasti vielä pitkänkin ajan päästä (Eschrich, Münte & Altenmüller, 2008). Milloin viimeksi kävit läpi vanhoja soittolistojasi tai nuoruuden levykokoelmaasi? On todennäköistä, että vanhoja kappaleita selatessasi mieleesi nousee ajatuksia ja muistoja liittyen sinulle eri elämänvaiheissa merkityksellisiin kappaleisiin. Yksi musiikin psykologiaan liittyvä harjoitus on kasata näistä kappaleista elämäsi soittolista, josta näet eri elämänvaiheidesi musiikilliset muistot yhdellä kertaa. Nykyiset suoratoistopalvelut mahdollistavat myös tarkemman tarkastelun, esimerkiksi yhdessä soittolistassa kaikki kesäkappaleesi tai joulumuistosi useamman vuoden ajalta tietyn tunnelman aikaansaamiseksi.

Rytmikästä päivää!

 

Kirjoittaja: Hanna Leinonen on vantaalainen neuvolapsykologi, joka puuhastelee musiikin parissa niin työssä kuin vapaa-ajallaan.

Kuvat: Unsplash

Lähteitä:

Eschrich, S., Münte, T. F., & Altenmüller, E. O. (2008). Unforgettable film music: The role of emotion in episodic long-term memory for music. BMC Neuroscience, 9, 48. http://doi.org/10.1186/1471-2202-9-48

Falk, D. (2004b). The “putting the baby down” hypothesis: bipedalism, babbling, and baby slings. Behav. Brain Sci. 27, 526–534. doi: 10.1017/S0140525X0448011X

Freeman, W. (2001). A neurobiological role of music in social bonding. Teoksessa N.L. Wallin, B. Merker & S. Brown (toim.), The origins of music (411-424). Cambridge MA: MIT Press

Hodges, D. (2012-09-18). Bodily responses to music. Oxford Handbooks Online.  Noudettu 28.07.2018: http://www.oxfordhandbooks.com/view/10.1093/oxfordhb/9780199298457.001.0001/oxfordhb-9780199298457-e-011.

Juslin, P. (2012-09-18). Emotional Responses to Music. Oxford Handbooks Online. Noudettu 28.07.2018: http://www.oxfordhandbooks.com/view/10.1093/oxfordhb/9780199298457.001.0001/oxfordhb-9780199298457-e-012.

Pearce, E., Launay, J., & Dunbar, R. (2015) The ice-breaker effect: singing mediates fast social bonding. Royal Society Open Science 2. DOI: http://dx.doi.org/10.1098/rsos.150221

Spence, C. & Wang, Q., (2015) Wine and music (II): can you taste the music? Modulating the experience of wine through music and sound. Flavor 54:33.

Tarr, B., Launay, J., Dunbar, R., (2016). Silent disco: dancing in synchrony leads to elevated pain thresholds and social closeness. Evolution and Human Behavior 37: 5, 343-349

Weinstein, D., Launay, J., Pearce, E., Dunbar, R. & Stewart, L. (2016). Group music performance causes elevated pain thresholds and social bonding in small and large groups of singers. Evolution and Human Behavior 1:37(2), 152-15

Welch, G., Himonides, E., Saunders, J., Papageorgi, I. & Sarazin, M. (2014). Singing and social inclusion. Frontiers in Psychology 29 : 5, 803.

Zatorre, R. J., & Peretz, I. (2001). The Biological Foundations of Music. New York, NY: New York Academy of Sciences.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s