Mitä positiivinen psykologia on ja mihin sitä tarvitaan?

Positiivinen psykologia ei nimestään huolimatta ei ole perinteisen, ”negatiivisen” psykologian vastakohta vaan muuta alan tutkimusta täydentävä ja ihmismieltä hieman eri näkökulmasta tarkasteleva tutkimussuuntaus. Psykologinen tutkimus ja käytännön työ ovat pitkään keskittyneet mielen sairauksiin ja ongelmiin. Positiivisessa psykologiassa huomio suunnataan siihen, miten kenen tahansa – diagnooseista tai niiden puutteesta riippumatta – hyvinvointia, vahvuuksia ja voimavaroja voitaisiin edistää. Sairauden puute ei takaa onnellisuutta, ja toisaalta sairas ihminen on paljon muutakin kuin diagnoosinsa ja voi sairaudesta huolimatta elää hyvää ja mielekästä elämää.

Positiivinen psykologia ei ole pelkkää positiivisten tunteiden ja onnellisuuden tutkimusta: tutkimusaiheisiin kuuluvat myös esimerkiksi hyveet ja luonteenvahvuudet, työn imu, tietoinen läsnäolo, kriiseistä kumpuava kasvu sekä taito sopeutua vastoinkäymisiin rakentavalla tavalla. Edellä mainittuja aihepiirejä on pohdiskeltu toki aiemminkin filosofian ja myös esimerkiksi humanistisen psykologian piirissä, vaikka nykymuodossaan positiivisella psykologialla on ikää vasta muutama kymmenen vuotta.

posiitiivinen psykologia, mita on positiivinen psykologia, positiivinen asenne, positiivisuus

Positiivisen psykologian tutkimuskohteita

Yksi positiivisen psykologian keskeisistä käsitteistä ja tutkimuskohteista on onnellisuus. Arkipuheessa olemme yleensä aika samoilla linjoilla sanan merkityksestä, mutta tutkimuksissa onnellisuutta on käsitteellistetty ja ymmärretty monin eri tavoin. Positiivisen psykologian voima –kirjassa Frank Martela esittelee kolme hieman erilaista lähestymistapaa onnellisuuteen. Onnellisuus voidaan ensinnäkin nähdä yksinkertaisesti tilana, jossa ihminen kokee paljon myönteisiä ja vähän kielteisiä tunteita. Hieman laajempi käsitteellistys onnellisuudesta on subjektiivinen hyvinvointi, jossa yhdistyvät positiivisten tunteiden runsas määrä, negatiivisten tunteiden vähäisyys, sekä yleinen tyytyväisyys omaan elämään.

Tällaiset perusvireeltään hedonistiset näkökulmat kuitenkin tarjoavat melko yksioikoisen kuvan onnellisuudesta. Positiivisen psykologian piirissä suosittuja käsitteitä ovat kokonaisvaltainen tai eudaimoninen hyvinvointi, joihin liitetään itsensä toteuttaminen sekä kokemus elämän mielekkyydestä. Kenenkään elämä ei pitemmän päälle ole pelkkää positiivisten tunteiden tykitystä, mutta merkityksellisyyden kokemus ja omien arvojen toteuttaminen voivat auttaa selviämään myös vaikeiden aikojen yli. Martin Seligman, yksi positiivisen psykologian voimahahmoista, on hahmotellut kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin osa-alueet PERMA-malliin, jonka mukaan hyvinvointi koostuu viidestä osa-alueesta: positiivisista tunteista, sitoutuneesta ja omistautuneesta läsnäolosta omassa elämässä, toimivista ihmissuhteista, merkityksellisyyden tunteesta ja itselle tärkeiden päämäärien saavuttamisesta (PERMA; positive emotions, engagement, relationships, meaning and accomplishment). Hyvinvointi ei siis ole pelkkää tunnetta vaan myös suhteita ja toimintaa.

Onnellisuuden lisäksi positiivisen psykologian piirissä tutkitaan esimerkiksi sitä, miten selviämme ja joskus jopa vahvistumme vastoinkäymisistä. Resilienssi viittaa ihmisen kykyyn kohdata vastoinkäymiset ja elämän kriisit rakentavalla tavalla ja jatkaa elämää niiden jälkeen. Tutkimusten mukaan resilienssi ei ole pelkkä luonteenpiirre vaan kyky, jota voidaan edistää harjoitusten avulla. Sen lisäksi, että ihminen voi selvitä mitä hurjimmista vastoinkäymisistä, niillä voi joskus olla pitemmällä aikavälillä myönteinen vaikutus ihmisenä kasvuun. Trauman jälkeisestä tai aikaansaamasta kasvusta puhutaan silloin, kun kärsimysten jälkeen ihminen ei ainoastaan palaa takaisin alkuperäiseen olotilaansa vaan löytää uuden, kirkastuneen näkökulman itseensä ja elämäänsä. Kriisit pakottavat meidät kasvotusten olemassaoloamme ja elämän merkityksellisyyttä koskevien kysymysten kanssa, mikä tietysti on psyykkisesti kuluttavaa mutta voi myös parhaimmillaan johtaa sisäiseen kasvuun.

Positiivisen psykologian alalla on kehitetty myös monenlaisia harjoituksia ja menetelmiä, jotka ovat tutkimuksissa osoittautuneet tehokkaiksi ainakin hyvinvoinnin kohentamisessa ja masennusoireiden vähentämisessä (Bolier ym., 2013; Sin & Lyubomirsky, 2009). Tällaisia harjoituksia ovat esimerkiksi kiitollisuuspäiväkirjan pitäminen, myönteisistä kokemuksista kirjoittaminen, ystävällisten tekojen tekeminen toisille ja myönteisen tulevaisuuden kuvittelu. Harjoitukset vaikuttavat hyvinvointiin esimerkiksi lisäämällä positiivisia tunteita ja ajatuksia, tukemalla myönteisiä käyttäytymismalleja sekä edistämällä psykologisten tarpeiden täyttymistä (Lyubomirsky & Layous, 2013). Positiivisen psykologian inspiroimat harjoitteet voivat olla hyvä lisätyökalu itsetutkiskeluun joko omatoimisesti tai ammattilaisen kanssa, mutta niitä ei ole tarkoitettu ainoaksi hoidoksi vakaviin mielenterveyden ongelmiin.

posiitiivinen psykologia, mita on positiivinen psykologia, positiivinen asenne, positiivisuus

Positiivisen psykologian kritiikkiä

Positiivinen psykologia on saanut osakseen myös kritiikkiä esimerkiksi harhaisen yltiöpositiivisuuden suosimisesta, kulttuurisidonnaisuudesta, tutkimustulosten liiallisesta yleistämisestä sekä siitä, ettei aikaisempien ideoiden historiaa kunnioiteta riittävästi (Ojanen, 2014).  Myöskään se, mitkä tunteet ovat ”positiivisia”, ei ole yksiselitteistä: onko esimerkiksi ehkä kivalta tuntuva mutta toista loukkaava vahingonilo todella myönteinen tunne? Positiivinen psykologia on laaja tutkimussuuntaus, jonka alle mahtuu jos jonkinlaista tekijää, teoriaa ja tutkimusasetelmaa. Kritiikki ja ajatusten arvioiminen kuuluvat tietenkin olennaisena osana tieteeseen, ja niiden pohjalta voidaan parhaimmillaan tehdä tulevaisuudessa entistä oivaltavampaa ja hyödyllisempää tutkimusta.

Myös suosittua eudaimonisen hyvinvoinnin käsitettä on kritisoitu. Monille tutkijoille tärkeä inspiraationlähde on ollut antiikin kreikkalainen filosofi Aristoteles ja hänen ajatuksensa hyvästä elämästä (kreikaksi eudaimonia), jossa ihminen toimii järjen ja hyveiden ohjaamana. Psykologien keskuudessa elävät tulkinnat Aristoteleesta eivät aina varsinaisesti tee oikeutta alkuperäisteokselle: eudaimonia-käsitteen käyttöä on arvosteltu esimerkiksi siitä, ettei se alun perin tarkoittanut tunnetta tai psykologista tilaa vaan rationaalisia, hyveellisiä ajattelu- ja käyttäytymistapoja (ks. esim. Sheldon, 2018). Hyvää elämää koskevan filosofisen tradition perusteellinen tuntemus olisi varmasti eduksi silloinkin, kun aihetta tutkitaan psykologian näkökulmasta. Hyvää elämää ei tulisi typistää pelkäksi psykologiseksi hyvinvoinniksi, vaan sillä on myös moraaliset ja filosofiset ulottuvuutensa.

Kirjoittaja Anniina Virtanen on psykologian jatko-opiskelija (työ- ja organisaatiopsykologia). Hän pitää psykologia- ja hyvinvointiaiheista blogia Mielen maisemia.

Lähteitä

Positiivisen psykologian voima (toim. Uusitalo-Malmivaara, L.), 2014, PS-kustannus. Erityisesti Frank Martelan ja Markku Ojasen kirjoittamat luvut.

Seligman, M. E. P. (2011). Flourish: A visionary new understanding of happiness and well-being. New York, NY: Free Press.

Sheldon, K. M. (2018). Understanding the Good Life: Eudaimonic Living Involves Well-Doing, Not Well-Being. In The Social Psychology of Living Well (pp. 132-152). Routledge.

Sin, N. L., & Lyubomirsky, S. (2009). Enhancing well‐being and alleviating depressive symptoms with positive psychology interventions: A practice‐friendly meta‐analysis. Journal of clinical psychology, 65(5), 467-487.

Lyubomirsky, S., & Layous, K. (2013). How do simple positive activities increase well-being?. Current directions in psychological science, 22(1), 57-62.

Bolier, L., Haverman, M., Westerhof, G. J., Riper, H., Smit, F., & Bohlmeijer, E. (2013). Positive psychology interventions: a meta-analysis of randomized controlled studies. BMC public health, 13(1), 119.

Kuvat: Unsplash

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s