Psykologi terveyden tutkijana

Ihminen kehittyy koko elämänsä ajan. Monet fyysiset, psykologiset, perinnölliset, sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät ohjaavat normaalia kehitystämme, mutta ne voivat olla myös sen häiriintymisen taustalla.

Helsingin yliopiston kehityspsykologian tutkimusryhmässä ollaan laajasti kiinnostuneita normaalista psyykkisestä kehityksestä ja sen häiriöistä, terveydestä ja hyvinvoinnista läpi koko ihmisen elämänkaaren. Aloitin heti psykologiksi valmistuttuani tekemään ryhmässä väitöskirjatutkimusta ihmisen ajattelutoiminnoissa eli kognitiossa ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista. Kirjoittamishetkellä olen aivan väitöskirjatyöni loppusuoralla.

Elämänkaaren psykologian tutkimuksessa suuren ja pienen mittakaavan tekijät kohtaavat ilmentäen meidän ja ympäristömme välisten suhteiden moninaisuutta. Psykologiset ilmiöt voivat olla yhteydessä elinympäristön tekijöihin kuten koulutukseen, ammattiin, perhe-elämään tai elämäntapoihin läpi elämänvaiheiden. Toisaalta terveyden psykologisiin, fysiologisiin tai perinnöllisiin tekijöihin liittyviä mekanismeja tarkastellaan mikrotasolla. Psykologisen oireilun taustalla voi olla fysiologisia altistajia, jotka puolestaan voivat olla vaihtelevassa määrin geneettisesti välittyvien vaikutusten alaisia. Varhaisten elämänvaiheiden kehitysolosuhteet voivat vaikuttaa pitkäkestoisesti myöhempään kehitykseen, ja psykologiset tekijät kuten masennus tai varhaisen elämän stressikokemukset voivat myös altistaa myöhemmille fyysisille sairauksille.

psykologi terveys tutkimus, psykologitutkija, kehityspsykologia tutkimus, elamankaari tutkimus, psykologia tutkimus

Psykologi tutkimusyhteisön jäsenenä

Tarkastelemme psykologisia ilmiöitä, terveyttä ja hyvinvointia sekä niissä ilmeneviä eroja selittäviä tekijöitä kestoltaan vuosista vuosikymmeniin vaihtelevissa, tyypillisesti tuhansia osallistujia sisältävissä seurantatutkimuksissa. Samojen tutkimusaineistojen parissa usein työskentelee monia eri tieteenaloja ja aihepiirejä edustavia tutkijoita ja tutkimusryhmiä.

Tutkijan työ on monella tapaa hyvin itsenäistä, mutta kansainvälisissä tiedelehdissä artikkeleina julkaistavia tutkimuksia tehdään usein monitieteisten kirjoittajatiimien yhteistyönä. Kanssakirjoittajiksi voi valikoitua aihepiirien, aineistojen tai menetelmien asiantuntemuksen mukaan psykologien lisäksi esimerkiksi lääkäreitä, kansanterveystieteilijöitä, yhteiskuntatieteilijöitä tai matemaatikoita.

Oman osaamisen kehittäminen on tutkijalle keskeistä, mikä myös pitää työn haastavana ja mielenkiintoisena. Luonnollisesti tärkeiden tilastollisten menetelmien opiskelun lisäksi terveyden tutkimuksen parissa psykologin tietovaranto laajenee jatkuvasti muitakin tieteenaloja koskettavaksi. Esimerkiksi tutkimuslinjat, joihin olen omassa väitöskirjatyössäni tutustunut koskevat paitsi kognitiota ja sen ikääntymistä, myös dementiasairauksia, aivojen rakennetta, toimintaa ja yhteyksiä kognitioon sekä geneettisiä, sosioekonomisia sekä muita vaikutuksia kognition ja aivojen kehitykseen.

Tutkimustyössä tarvitaan myös viestintä- ja esiintymistaitoja, sillä artikkeleina julkaisemisen lisäksi tutkimusten tuloksia esitellään sekä paikallisen tutkimusyhteisön keskuudessa että laajemmalle tiedeyhteisölle eri puolilla maailmaa järjestettävissä tieteellisissä kongresseissa. Näissä tapaamisissa muiden tekemistä tutkimuksista voi saada hyviä ideoita omaankin työhön. Yliopiston tutkimusryhmässä työskentelyn ansiosta olen myös päässyt osallistumaan psykologian opiskelijoiden opetukseen.

psykologi terveys tutkimus, psykologitutkija, kehityspsykologia tutkimus, elamankaari tutkimus, psykologia tutkimus

Psykologitutkijan työn merkitys tekijälle ja yhteiskunnalle

Aihepiirin mielenkiintoisuus lienee keskeinen motivaattori useimmalle tutkijan työstä kiinnostuneelle, ja elämänkaaren psykologia on aiheena hyvin monipuolinen. Terveysaiheiden tutkijana on myös mukava ajatella, että työn tulokset voivat osaltaan auttaa parantamaan ihmisten hyvinvointia. Terveystutkimus voi esimerkiksi informoida terveydenhoitotyön käytäntöjä, ja lisäksi tutkimustietoa käytetään kansallisten terveyssuositusten laadintaan. Pitkäkestoiseen seurantaan perustuva tutkimus on kriittinen tietolähde, sillä monet psykologiset kuten muutkin terveystekijät ja elämäntavat näyttävät täydet vaikutuksensa vasta pitkällä aikavälillä.

Vain pienestä osasta julkaistuja tutkimuksia seuraa suoraan käytännön sovelluksia, kuitenkin tutkimuksen keskeisiin merkityksiin kuuluu myös suunnata uutta ja kommentoida aikaisempaa tutkimusta. Yksittäisten tutkimustulosten omaksunta osaksi tieteenalan luotettavana pidettyä tietopohjaa muodostuu suhteessa muuhun tutkimukseen ja siihen, löytävätkö myös muut tutkijat vastaavan tuloksen omista aineistoissaan. Onkin mielenkiintoista pitää silmällä omiin tutkimusartikkeleihin viittaavia ja niitä kommentoivia myöhempiä artikkeleita. Välittömästä käytännön sovellettavuudesta riippumatta jokainen tutkimus on osa tieteenalansa ajattelun kokonaisuutta, johon niin uudet tutkimukset kuin sovelluksetkin perustuvat.

Kirjoittaja on psykologi ja väitöskirjan tekijä Ville Rantalainen.

Kuvat: Unsplash

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s