Mitä tutkimukset kertovat luonnon vaikutuksesta hyvinvointiin?

Luontoympäristöllä on niin psyykkiseen kuin fyysiseenkin hyvinvointiimme lukuisia myönteisiä vaikutuksia, joiden teoriataustaa Markus esitteli edellisessä tekstissä. Tässä tekstissä esittelen lisää tutkimustietoa näistä hyvinvointivaikutuksista sekä suuntaan katseen myös ympäristön käyttöön itsesäätelyn apuna esittelemällä lyhyesti mielipaikkojen tutkimusta.

Luonnossa oleilu siis sekä parantaa tarkkaavaisuuden elpymistä että edistää stressistä palautumista. Moni meistä osaa hyödyntää näitä luonnon myönteisiä vaikutuksia intuitiivisesti omassa elämässään, vaikkei olisi lainkaan perehtynyt ympäristöpsykologian tutkimustietoon (tai edes kuullut koko tutkimussuuntauksesta). Erilaiset luonnossa liikkumisen ja oleilun muodot, kuten lenkkeily ja mökkeily, lukeutuvat vuodesta toiseen suomalaisten lempiharrastuksiin, ja monella on läheinen suhde metsään tai muuhun rakkaaseen luontopaikkaan.
Lue lisää

Tervantuoksua ja tarkkaavuutta: Itä- ja länsimainen näkökulma luonnon hyvinvointivaikutuksiin

Tämä on ensimmäinen kirjoitus luonnon hyvinvointivaikutuksia käsittelevien tekstien sarjassa. Vertailen tässä amerikkalaista ja japanilaista näkemystä siitä, kuinka luonnossa oleskelu palauttaa stressaantuneen ihmisen toimintakyvyn. Myöhemmässä tekstissä Anniina kertoo suomalaisesta mielipaikkatutkimuksesta ja esittelee lisää stressistä palautumista koskevia tutkimuksia – meillä on täällä uraauurtavaa eko- ja ympäristöpsykologista tutkimusta tehneitä henkilöitä, kuten Kalevi Korpela ja Liisa Tyrväinen (hyvä Suomi! 🙂 )
Lue lisää

Miten palautua työstä? Vapaa-ajalla on väliä

Nykypäivänä työn ja vapaa-ajan raja on hämärtynyt etenkin tietotyössä, missä teknologia on mahdollistanut ajasta ja paikasta riippumattoman työskentelyn ja tavoitettavissa olemisen. Mikäli työntekijän jaksaminen on koetuksella, etenkin silloin vapaa-aika kannattaisi pitää vapaa-aikana. Vapaa-ajan merkitys korostuu palautumisessa myös silloin, mitä huonommat mahdollisuudet työntekijällä on vaikuttaa työhönsä.
Lue lisää

Palaudu työstä onnistuneesti – 5 vinkkiä työpäivään

Työelämä ei aina tunnu tarjoavan armoa, kun deadlinet ja tulostavoitteet painavat päälle. Työpaineiden alla ei kuitenkaan kannata joustaa loputtomiin. Mitä kuormittavammalta työ tuntuu, sitä tärkeämpään asemaan nousee onnistunut työstä palautuminen. Eikä palautumista kannata jättää viikonloppujen ja lomien varaan, vaan tärkeää on onnistua irrottautumaan työstä ja rentoutumaan myös arkena. Sillä pitkään jatkuessaan palautumisen laiminlyönti voi johtaa moniin hyvinvoinnin ongelmiin, kuten univaikeuksiin ja työuupumukseen.
Lue lisää

Psykologin 7 vinkkiä ammatinvalintaan

Mistä itse asiassa puhutaan, kun puhutaan ammatista? Ammatti sanana viittaa päätoimiseen elinkeinoon, jota ihmisyksilö harjoittaa työkseen tullakseen toimeen. Usein ammattilaisuus edellyttää myös koulutusta tai vähintään pidempää kokemusta kyseisestä työstä; ammattilaiseksi ei tulla hetkessä. Osa voi toisaalta tehdä vuosia työtä kokematta itseään minkään alan ammattilaiseksi. Ammatin valintaa on puolestaan pidetty yhtenä tärkeimmistä ihmisen tekemistä valinnoista: määrittäähän ammatti paitsi huomattavasti ajankäyttöä myös työstä saatavan korvauksen kautta elintasoa sekä sosiaalista asemaa. Vaikka työelämä pirstaloituu ja epätyypillisiksi kutsutuista työnteon tavoista on tullut varsin tyypillisiä, noin puolet suomalaisista on koko ikänsä samassa ammatissa.
Lue lisää

Työterveyspsykologin 5 vinkkiä hyvän työuran alkuun

Matkalla opinnoista työelämään epävarmuus voi yllättää – Osa 2:

Mikä kaikki muuttuu työelämään siirryttäessä?

Opintojen ja työelämän selkein ero on niiden aikajänteessä. Opinnot rakentuvat suoritettavista kokonaisuuksista, jotka alkavat ja päättyvät. Suorituksista saa myös lähes aina jonkinlaisen palautteen, vähintään suoritusmerkinnän.

Työelämässä eri tehtävien, projektien ja toimeksiantojen alku ja loppu on usein aika hähmäistä. Eri vaiheissa keskeneräisiä ideoita, tunnusteluja, suunnitelmia ja asiakaskeissejä on käynnissä samanaikaisesti.
Lue lisää