Voiko sosiaalisia pelkoja helpottaa?

Sosiaalisten pelkojen helpottamiseen liittyy hyviä ja huonoja uutisia. Hyvät uutiset ovat, että oikeaoppisella työskentelyllä suurin osa ihmisistä saa merkittävää helpotusta tilanteeseensa. Suositeltu hoitomuoto sosiaalisten tilanteiden pelkoon on kognitiivinen käyttäytymisterapia. Sen avulla noin 85 prosenttia tarkkarajaisesta muodosta kärsivistä ja noin 60 prosenttia yleisestä muodosta kärsivistä saa kliinisesti merkittävää apua tilanteeseensa. Lisäksi hoitotulokset säilyvät seurantatutkimuksissa useiden vuosien ajan.
Lue lisää

SOSIAALISTEN TILANTEIDEN PELKO – Menetettyjen mahdollisuuksien häiriö

Antiikista nykyaikaan

Lääketieteen isä Hippokrates kuvasi noin 2 400 vuotta sitten henkilöä, joka ei uskaltaudu muiden seuraan, koska pelkää nolaavansa itsensä sanomalla tai tekemällä jotakin väärää ja joutuvansa näin muiden epäsuosioon. Nykyaikaiseen diagnoosiluokitteluun sosiaalisten tilanteiden pelko lisättiin vasta 1980-luvulla, mutta sen kuvaus on hämmästyttävän lähellä Hippokrateen antiikin aikaista kuvausta. Eurooppalainen ICD-10 ja yhdysvaltalainen DSM-IV pitävät molemmat sosiaalisten tilanteiden pelon keskeisenä diagnostisena kriteerinä pelkoa toimimisesta tavalla, joka saa muut arvioimaan yksilöä negatiivisesti. Nykymääritelmän mukainen sosiaalisten tilanteiden pelko on esiintyvyydeltään yleisin ahdistuneisuushäiriö. Se on kolmanneksi yleisin mielenterveysdiagnoosi – heti masennuksen ja alkoholismin jälkeen.
Lue lisää

Psykologit yhdenvertaisuuden edistäjinä

Sanotaan, että yhteiskunta voi juuri niin hyvin kuin sen heikoin lenkki.
”Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. — Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa henkilöön liittyvät tekijät eivät saisi vaikuttaa ihmisten mahdollisuuksiin päästä koulutukseen, saada työtä ja erilaisia palveluja – perusoikeudet kuuluvat kaikille. — Suomen perustuslaissa yhdenvertaisuuden periaate viittaa sekä syrjinnän kieltoon että ihmisten yhdenvertaisuuteen lain edessä. Yhdenvertaisuuslaki, rikoslaki, tasa-arvolaki ja työlainsäädäntö tarkentavat syrjinnän kieltoa eri elämänalueilla.” (yhdenvertaisuus.fi).
Lue lisää