Arvot ja hyvä elämä – Mistä puhumme, kun puhumme arvoista?

Kun puhumme psykologisesta hyvinvoinnista ja onnellisuudesta, keskustelun aiheeksi nousevat usein henkilökohtaiset arvot elämää ohjaavina periaatteina. Jokainen varmasti tietää, että arvoilla viitataan johonkin, mitä pidämme tärkeänä ja tavoittelemisen arvoisena. Näennäisestä yksinkertaisuudesta huolimatta arvot ovat yllättävän moniulotteinen asia, jota on aikojen saatossa tarkasteltu monien eri tieteenalojen näkökulmasta.

kompassi kädessä luonnon keskellä

Psykologiassa arvoilla tarkoitetaan tekojemme ja tavoitteidemme taustalla olevia periaatteita, joita pidämme tärkeinä ja jotka pätevät tilanteesta toiseen. Lisäksi ne ovat usein keskeinen osa minäkuvaamme. Arvot toimivat ikään kuin kompasseina, jotka ohjaavat meitä kohti haluamaamme suuntaa elämässä. Ne ovat sen taustalla, miksi pidämme jotain konkreettista asiaa tai tekemistä tärkeänä: esimerkiksi terveyden arvostaminen voi käytännössä ilmetä siten, että sitkeästi koitamme ylläpitää terveellistä ruokavaliota tai liikuntarutiineja.

Arvojen pohdiskelu ja tutkiminen ei suinkaan ole modernin psykologian keksintö saati yksinoikeus. Itse asiassa sillä on hyvin pitkät perinteet varsinkin filosofiassa. Arvot liittyvät keskeisesti etiikkaan, joka tutkii moraalia, oikeaa ja väärää sekä hyvää elämää. Länsimaisen filosofian alkulähteillä antiikissa hyvä elämä oli yksi keskeisimmistä tutkimuskohteista, ja sen avainkäsitteitä olivat hyveet eli arvostettavat luonteen ominaisuudet, jotka toimivat hyvän elämän rakennuspalikoina. Tuolloin arvostettuja hyveitä olivat esimerkiksi käytännöllinen viisaus, oikeudenmukaisuus, rohkeus ja kohtuullisuus – ei muuten kovin huonoja periaatteita nykypäivänäkään!

Hyveet kuvaavat yksinkertaisesti sitä, miten ”elämme ihmisiksi”. Ne ovat siis läheistä sukua arvoille – tai oikeastaan niitä voi pitää arvojen ilmentymänä yksilötasolla.  Jos omat arvot ovat vielä hukassa, niitä voi olla helppo lähestyä hyveiden kautta: millainen ihminen haluaisin olla ja mitä ominaisuuksia toisissa ihailen?

Miten arvot liittyvät hyvinvointiin?

Filosofisessa etiikassa arvot tavataan jakaa itseis- ja välinearvoihin: itseisarvot ovat arvokkaita itsessään, eikä niitä voi perustella muilla arvoilla, kun taas välinearvot nimensä mukaisesti ovat välineitä itseisarvojen saavuttamiseen. Psykologisessa tutkimuksessa arvojen ja niiden toteuttamisen ajatellaan olevan yhteydessä hyvinvointiin. Tällöin hyvinvointia tai onnellisuutta voidaan pitää itseisarvona, johon arvojen mukainen elämä tähtää. Toki monilla meistä on luultavasti myös muita itseisarvoja, joita ei voida palauttaa muihin arvoihin: näitä voivat olla esimerkiksi oikeudenmukaisuus, kauneus, totuus ja heikommista huolehtiminen.

Schwartzin arvoteoria, arvot, hyva elama, hyvinvointi, arvojen mukainen elama, arvo

Arvoista keskusteltaessa ei enää tarvitse tyytyä vain teoreettiseen filosofointiin saati mutu-tuntumaan, sillä arvojen ja hyvinvoinnin yhteyksistä on tehty myös paljon empiiristä tutkimusta. Arvojen on todettu olevan yhteydessä kahteen hieman erilaiseen psykologisen hyvinvoinnin puoleen: hedoniseen hyvinvointiin, joka liittyy mielihyvään ja myönteisiin tunteisiin, sekä eudaimoniseen hyvinvointiin, joka viittaa laajemmin hyvään ja merkitykselliseen elämään sekä itsensä toteuttamiseen (ks. esim. Joshanloo & Ghaedi, 2009 ja Ostermann ym., 2017).

Arvoja voidaan jaotella tarkemminkin kuin pelkkiin itseis- ja välinearvoihin. Yksi psykologisessa tutkimuksessa suosittu jaottelu on Schwartzin arvoteoria (Schwartz ym., 2012), jonka mukaan arvot luokitellaan niiden motivationaalisen ulottuvuuden perusteella neljään pääkategoriaan: itsensä ylittämiseen (jota edustavat esimerkiksi nöyryyden ja toisista huolehtimisen arvot), itsensä korostamiseen (esim. vallan ja statuksen havittelu), säilyttämiseen (turvallisuuden ja perinteiden vaaliminen) ja avoimuuteen muutokselle (esim. vapauden ja uuden oppimisen arvostus). Sisällöllisesti arvoja voidaan jaotella myös vaikkapa uskonnollisiin, tiedollisiin, esteettisiin, sosiaalisiin ja ekologisiin. Ehkä lähimpänä arkea puolestaan on arvojen hahmottelu sen mukaan, mihin elämänalueeseen ne liittyvät. Usein omia arvoja onkin helpointa lähestyä juuri elämänalueiden, kuten työn tai opiskelun ja ihmissuhteiden kautta.

Eräs suosittu näkökulma arvoihin ja hyvinvointiin löytyy hyväksymis- ja omistautumisterapiasta, jonka yhtenä keskeisenä periaatteena on se, että omien arvojen mukaan eläminen edistää hyvinvointia ja tuo elämään merkitystä riippumatta arvojen sisällöstä. Toisaalta toinen, itseohjautuvuusteoriaan pohjautuva tutkimuslinja korostaa sitä, että jotkut arvot näyttäisivät edistävän hyvinvointia paremmin kuin toiset. Tämän teorian mukaan ihmisellä on kolme psykologista perustarvetta: autonomia eli omaehtoisuus, kyvykkyys eli kokemus osaamisesta ja pärjäämisestä sekä yhteenkuuluvuus toisten ihmisten kanssa. Näiden tarpeiden täyttymisen ja sitä edistävien arvojen ajatellaan johtavan hyvään ja merkitykselliseen elämään. Jonkin verran onkin tutkimustietoa siitä, että erityisesti muutosavoimuuteen liittyvät arvot, kuten vapaus toimia ja ajatella oman päänsä mukaan, ovat yhteydessä parempaan hyvinvointiin, kun taas säilyttämiseen liittyvien arvojen, kuten perinteiden arvostamisen on todettu olevan yhteydessä huonompaan hyvinvointiin.

Arvojen mukainen elämä

Sen hoksaaminen, että omien arvojen mukaan eläminen kannattaa, on hyvä lähtökohta mielekkäälle muutokselle. Seuraavaksi on uhrattava muutama ajatus sille, miten se käytännössä tapahtuu. Ensimmäinen askel on luonnollisesti omien arvojen tunnistaminen tai kirkastaminen. Yksi tapa lähestyä sitä on eri elämänalueiden ja niihin liittyvien hyveiden kautta: mikä minulle on tärkeää vaikkapa perhe-elämässä, parisuhteessa, työssä tai itseni kehittämisessä? Millainen puoliso, vanhempi, ystävä tai työntekijä haluaisin olla? On hyvä myös muistaa, että arvot eivät välttämättä pysy aina samoina vaan voivat muuttua paljonkin elämän kuluessa. Niinpä erityisesti elämän muutoskohdissa tai kriiseissä voi olla tarpeen pysähtyä uudelleen selventämään omia arvoja.

Schwartzin arvoteoria, arvot, hyva elama, hyvinvointi, arvojen mukainen elama, arvo

Kun tiedät, mihin tähtäät, seuraava askel on sen selvittäminen, miten arvot toteutuvat elämässäsi tällä hetkellä. Tätä voi tutkailla esimerkiksi seuraamalla omaa ajankäyttöä: kuinka suuri osa päivittäisistä puuhistasi edistää arvojesi toteutumista? Käytätkö kenties paljon aikaa johonkin arvojesi kannalta yhdentekevään tai jopa haitalliseen? Ehkäpä vapaa-aikasi hujahtaa somen äärellä, vaikka tiedät, että vaikkapa ystävien tapaaminen toisi elämääsi enemmän iloa ja merkityksellisyyttä. Arvojen ohjaama elämä edellyttää priorisointia: jokaisella meistä on rajallisesti aikaa, energiaa ja aineellisia resursseja, joten meidän tulisi valita viisaasti, mihin niitä käytämme.

Yksi syy siihen, miksi arvomme eivät automaattisesti heijastu toimintaamme, on se, että arvojen mukainen elämä ei ole joka hetki nautinnollista, mukavaa ja helppoa. Lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna se voi olla hetkittäin rankkaa ja vaikeaakin, vaikka pitemmän päälle seuraukset olisivat myönteisiä. Kaikille tuttu esimerkki on vaikkapa liikunnan harrastaminen, joka ei suinkaan tunnu aina hyvältä, mutta jolla pidemmän päälle on myönteisiä seurauksia terveytemme kannalta. Itse asiassa jo pelkästään sen tietäminen, että toimii omien arvojensa mukaisesti, on yleensä palkitsevaa.

Jotta voi aktivoitua toimimaan arvojensa mukaisesti, on asetettava konkreettisia, käyttäytymiseen liittyviä tavoitteita – pelkkä kaunis ajatus harvemmin riittää. Hyvä ja motivoiva tavoite on itselle merkityksellinen, riittävän tarkasti määritelty ja rajattu sekä tietenkin sellainen, että sen toteuttaminen on käytännössä mahdollista. Usein on myös innostavampaa pohtia, mitä hyvää haluaa elämäänsä lisää, kuin mistä ikävästä haluaisi eroon. Aloita mahdollisimman pienestä: mitä voit tehdä arvojesi eteen jo tänään?

Kirjoittaja: Anniina Virtanen, PsM, tutkija, positiivisuusprojekti.blogspot.com

Kuvat: Unsplash

Lähteet:

Pietikäinen, A. (2014). Kohti arvoistasi – suuntaa mielekkäisiin muutoksiin. Duodecim.

Ostermann, M., Huffziger, S., Kleindienst, N., Mata, J., Schmahl, C., Beierlein, C., Bohus, M., & Lyssenko, L. (2017). Realization of Personal Values Predicts Mental Health and Satisfaction with Life in a German Population. Journal of Social and Clinical Psychology, 36 (8), 651-674.

Joshanloo, M. & Ghaedi, G. (2009). Value priorities as predictors of hedonic and eudaimonic aspects of well-being. Personality and Individual Differences, 47(4), 294-298.

Schwartz, S. H., Cieciuch, J., Vecchione, M., Davidov, E., Fischer, R., Beierlein, C., . . . Konty, M. (2012). Refining the theory of basic individual values. Journal of Personality and Social Psychology, 103(4), 663-688.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s