Mitä tutkimukset kertovat luonnon vaikutuksesta hyvinvointiin?

Luontoympäristöllä on niin psyykkiseen kuin fyysiseenkin hyvinvointiimme lukuisia myönteisiä vaikutuksia, joiden teoriataustaa Markus esitteli edellisessä tekstissä. Tässä tekstissä esittelen lisää tutkimustietoa näistä hyvinvointivaikutuksista sekä suuntaan katseen myös ympäristön käyttöön itsesäätelyn apuna esittelemällä lyhyesti mielipaikkojen tutkimusta.

Luonnossa oleilu siis sekä parantaa tarkkaavaisuuden elpymistä että edistää stressistä palautumista. Moni meistä osaa hyödyntää näitä luonnon myönteisiä vaikutuksia intuitiivisesti omassa elämässään, vaikkei olisi lainkaan perehtynyt ympäristöpsykologian tutkimustietoon (tai edes kuullut koko tutkimussuuntauksesta). Erilaiset luonnossa liikkumisen ja oleilun muodot, kuten lenkkeily ja mökkeily, lukeutuvat vuodesta toiseen suomalaisten lempiharrastuksiin, ja monella on läheinen suhde metsään tai muuhun rakkaaseen luontopaikkaan.

tutkimukset luonto, tutkimus luonnon hyvinvointivaikutukset, luonnon psykologiset vaikutukset, luonto itsesaately, luonto tunteidensaately, luonto ja mielenterveys, mielipaikka, luonto mielipaikka

Myönteisestä kokemuksesta, joka luonnossa oleilua usein seuraa, käytetään tutkimuksessa usein käsitettä elpyminen (engl. restoration). Se kattaa paitsi fyysisen ja psyykkisen stressistä palautumisen sekä tarkkaavaisuuden elpymisen, myös elinvoimaisuuden ja myönteisen energisyyden kokemuksen, jota luontoympäristö tutkitusti edistää (Ryan ym., 2010). Parhaimmillaan luonto siis paitsi elvyttää ja rauhoittaa, myös innostaa ja tuo ihmiselle uutta voimaa ja mentaalista energiaa.

Luonnon stressistä palauttavia vaikutuksia on tutkittu lukuisilla eri menetelmillä, niin fysiologisilla mittauksilla kuin itsearviointikyselyillä. Tutkimusten mukaan ajan viettäminen luonnossa muun muassa alentaa verenpainetta, sydämen sykettä ja stressihormonitasoja, parantaa mielialaa ja lisää positiivisia tunteita sekä elämäntyytyväisyyttä (ks. esim. Chang ym., 2007; White, ym., 2013). Laajassa hollantilaistutkimuksessa puolestaan todettiin, että jo pelkkä viherympäristön läheisyys asuinalueella suojaa ihmistä stressaavien elämäntapahtumien kielteisiltä terveysvaikutuksilta (van den Berg ym., 2010). Whiten ja kollegoiden (2013) tutkimuksessa luonnon läheisyys urbaanissa elinympäristössä oli yhteydessä parempaan mielenterveyteen ja elämäntyytyväisyyteen.

tutkimukset luonto, tutkimus luonnon hyvinvointivaikutukset, luonnon psykologiset vaikutukset, luonto itsesaately, luonto tunteidensaately, luonto ja mielenterveys, mielipaikka, luonto mielipaikka

Luontoelementit kaupungissa ja sisätiloissa

Tutkimuksissa luontoympäristöä on yleensä vertailtu rakennettuun ympäristöön, mutta myös kaupungin luontoelementeillä on myönteisiä vaikutuksia hyvinvointiimme. Nauttiakseen luonnon elvyttävästä vaikutuksesta ei välttämättä tarvitse lähteä päiväkausiksi erämaahan vaeltamaan – vaikka toki pitkäkestoinen ja kokonaisvaltainen luontokokemus todennäköisesti onkin vaikuttavampi elämys, joka irrottaa tehokkaasti hektisestä arjesta. Kuitenkin luontokokemuksia on mahdollista ujuttaa vaikkapa tavalliseen työpäivään poikkeamalla kävelyllä lähipuistossa. Esimerkiksi suomalaisessa interventiotutkimuksessa todettiin, että jo 15 minuutin puistokävely lounastauolla vähensi stressiä ja väsymystä sekä paransi keskittymiskykyä samana iltapäivänä (Sianoja ym., 2017).

Itse asiassa luonnon virkistävistä vaikutuksista voi päästä nauttimaan jopa sisätiloissa: myös luontokuvien ja -videoiden katselulla, ikkunasta näkyvällä luontomaisemalla ja huonekasveilla on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia hyvinvointiimme. Ryanin ym. (2010) tutkimuksessa luonnossa liikkumisen ohella myös pelkkä luontokuvien katselu lisäsi elinvoimaisuuden tunnetta. Shinin (2007) tutkimuksessa puolestaan metsänäkymiä työtilansa ikkunasta nähneet työntekijät olivat vähemmän stressaantuneita ja tyytyväisempiä työhönsä kuin ne, joilla ei ollut ikkunastaan luontonäkymiä. Norjalaisessa tutkimuksessa todettiin, että kuntoutuskeskuksessa luontonäkymä makuuhuoneesta oli naisilla yhteydessä parempaan fyysiseen terveyteen ja miehillä parempaan mielenterveyteen (Raanaas ym., 2012).

Eräässä tutkimuksessa kasvit sairaalan odotushuoneessa vähensivät potilaiden kokemaa stressiä (Beukeboom ym., 2012). Parkin ja Mattsonin (2008) tutkimuksessa leikkauksesta toipuvilla potilailla kasvit sairaalahuoneessa olivat yhteydessä vähäisempään kipulääkkeiden määrään, alempaan verenpaineeseen ja sydämen sykkeeseen sekä vähäisempiin kivun, ahdistuksen ja väsymyksen kokemuksiin. Huonekasvien ja vihreiden ikkunanäkymien on todettu myös parantavan yleistä elämänlaatua, yleistä työtyytyväisyyttä sekä useita työtyytyväisyyden osa-alueita, kuten tyytyväisyyttä työn sisältöön, ohjaukseen sekä työtovereihin (Dravigne ym., 2008).

tutkimukset luonto, tutkimus luonnon hyvinvointivaikutukset, luonnon psykologiset vaikutukset, luonto itsesaately, luonto tunteidensaately, luonto ja mielenterveys, mielipaikka, luonto mielipaikka

Mielipaikat ja luontoympäristön käyttö itsesäätelyn apuna

Hakeudutko luontoon rentoutumaan ja virkistymään silloin, kun jokin asia painaa mieltä? Lataudutko metsän rauhassa tai meren äärellä stressaavan työpäivän jälkeen? Onko sinulla jokin mielipaikka, jossa käyminen saa aina aikaan hyvän ja rauhallisen mielen?

Erilaisia ympäristöjä voi tietoisesti tai tiedostamattaan käyttää psyykkisen itsesäätelyn apuna esimerkiksi edellä mainituilla tavoilla. Itsesäätelyn avulla ihminen prosessoi ärsykkeiden – sosiaalisten, ulkoiseen ympäristöön liittyvien ja kehon sisäisten fyysisten tuntemusten – psykologisia vaikutuksia. Yksi tärkeä itsesäätelyn osa-alue on tunnekokemusten säätely, jolle luontoympäristöllä vaikuttaa olevan paljon annettavaa. Yksi tapa lähestyä luontoympäristön käyttöä itsesäätelyn muotona on ihmisten mielipaikkojen tutkimus, jota esimerkiksi Kalevi Korpela on meillä Suomessa tehnyt pitkään.

Mielipaikkatutkimuksissa osallistujat tyypillisesti kuvailevat jonkin lähiympäristössään olevan todellisen mielipaikan käytännön roolia ja merkitystä heille (Korpela & Ylén, 2007). Tutkimusten mukaan mielipaikkoihin hakeudutaan esimerkiksi rentoutumaan uhkaavalta tuntuneiden tai kuormittavien tilanteiden jälkeen, väsyneenä, ahdistuneena tai tylsistyneenä. Mielipaikkoja pidetään esteettisesti miellyttävinä ja sellaisina, että ne tarjoavat hetken vapautuksen sosiaalisista paineista ja arkielämän rasitteista. Usein mielipaikoissa viihdytäänkin juuri yksin, omassa rauhassa. Niissä koetaan yleisesti rentoutumisen, rauhallisuuden ja kielteisistä ajatuksista vapautumisen tunteita (Korpela, 2001). Erityisen keskeistä mielipaikoille vaikuttaisi olevan sopivuus yksilölle: se, millainen yksilöllinen merkitys mielipaikalla on ihmiselle, on tärkeämpää kuin paikan ulkoiset ominaisuudet.

tutkimukset luonto, tutkimus luonnon hyvinvointivaikutukset, luonnon psykologiset vaikutukset, luonto itsesaately, luonto tunteidensaately, luonto ja mielenterveys, mielipaikka, luonto mielipaikka

Vaikka luontopaikat ovat tutkimusten mukaan erityisen hyvin edustettuina ihmisten mielipaikkojen joukossa, jollekin rakennettu ympäristö tai vaikkapa kaunis kaupunkipuisto voi tietysti olla metsää mieluisampi paikka. Kuitenkin vaikuttaisi siltä, että mielipaikoissa käymisen elvyttävät vaikutukset ovat erityisen voimakkaita nimenomaan luontopaikoissa, kuten laajoissa kaupunkimetsissä (Korpela ym., 2010). Vaikuttaa myös siltä, että erilaisista terveysongelmista tai matalasta mielialasta kärsivät valitsevat muita todennäköisemmin mielipaikoikseen luontopaikkoja (Korpela, 2003; Korpela & Ylén, 2007), mikä tukee ajatusta luontoympäristön käytöstä itsesäätelyn apuna.

Mielipaikkojen yksilölliseen ja emotionaaliseen merkitykseen liittyvät keskeisesti paikkaan liittyvät muistot, jotka nivovat tärkeän paikan osaksi ihmisen identiteettiä. Mielipaikka voi esimerkiksi olla jo lapsuudesta tuttu tai liittyä johonkin tiettyyn merkitykselliseen elämänvaiheeseen tai muistoon. Itse asiassa hyvät muistot mielipaikasta vaikuttaisivat tehostavan sen myönteisiä vaikutuksia hyvinvointiin. Ratcliffen ja Korpelan (2017) tutkimuksen mukaan erityisesti itsensä kehittämiseen ja toteuttamiseen liittyvät muistot mielipaikasta lisäävät siellä koettuja elpymisen kokemuksia. Se, millainen tunneside ihmisellä on tiettyyn paikkaan, voi siis vaikuttaa siihen, kuinka elvyttäväksi paikassa käyminen koetaan.

Kuten Markuskin edellisessä tekstissä totesi, länsimaiseen näkemykseen luonnon palauttavasta voimasta vaikuttaa sisältyvän ajatus luonnosta välinearvona. Luonnon hyvinvointivaikutusten tutkimus ja hyödyntäminen eivät kuitenkaan sulje pois ajatusta siitä, että luonnolla olisi myös itseisarvo riippumatta siitä, mitä hyötyä meille ihmisille luonnosta on. Ja loppujen lopuksi myös me järkeilevät ja satunnaisen ylpeyden vallassa luonnon yläpuolelle nousemista havittelevat ihmiset olemme osa luontoa.

Kirjoittaja Anniina Virtanen on psykologian jatko-opiskelija (työ- ja organisaatiopsykologia). Hän pitää psykologia- ja hyvinvointiaiheista blogia Mielen maisemia.

Lähteitä:

Beukeboom, C.J., Landeveld, D, & Tanja-Dijkstra, K. (2012). Stress-reducing effects of real and artificial nature in a hospital waiting room. The Journal of Alternative and Complementary Medicine, 18(4), 329-333.

Chang, C-Y., Hammitt, W.E., Chen, P-K., Machnik, L., & Su, W-C. (2007). Psychophysiological responses and restorative values of natural environments in Taiwan. Landscape and Urban Planning, 85, 79-84.

Dravigne, A., Waliczek, T.M., Lineberger, R.D., & Zajicek, J.M. (2008). The effect of live plants and window views of green spaces on employee perceptions of job satisfaction. HortScience, 43(1), 183-187.

Korpela, K.M., Ylén, M., Tyrväinen, L., & Silvennoinen, H. (2010). Favorite green, waterside and urban environments, restorative experiences and perceived health in Finland. Health Promotion International, 25(2), 200-209.

Korpela, K.M., Hartig, T., Kaiser, F.G., & Fuhrer, U. (2001). Restorative experience and self-regulation in favorite places. Environment and Behavior, 33(4), 572-589.

Korpela, K. M., & Ylén, M. (2007). Perceived health is associated with visiting natural favourite places in the vicinity. Health & Place, 13(1), 138-151.

Park, S-H. & Mattson, R.H. (2008). Effects of flowering and foliage plants in hospital rooms on patients recovering from abdominal surgery. HortTechnology, 18(4), 563-568.

Raanaas, R.K., Patil, G.G., & Hartig, T. (2012). Health benefits of a view of nature through the window: a quasi-experimental study of patients in a residential rehabilitation center. Clinical Rehabilitation, 26(1), 21-32.

Ratcliffe, E., & Korpela, K. M. (2017). Time-and self-related memories predict restorative perceptions of favorite places via place identity. Environment and Behavior.

Shin, W.S. (2007). The influence of forest view through a window on job satisfaction and job stress. Scandinavian Journal of Forest Research, 22, 248-253.

Sianoja, M., Syrek, C. J., de Bloom, J., Korpela, K., and Kinnunen, U. (2017).

Enhancing daily well-being at work through lunchtime park walks and relaxation exercises: recovery experiences as mediators. Journal of Occupational Health.

Van der Berg, A.E., Maas, J., Verheij, R.A., & Groenewegen, P.P. (2010). Green space as a buffer between stressful life events and health. Social Science & Medicine, 70, 1203-1210.

White, M. P., Alcock, I., Wheeler, B. W., & Depledge, M. H. (2013). Would you be happier living in a greener urban area? A fixed-effects analysis of panel data. Psychological Science, 24(6), 920-928.

Kuvat: Unsplash

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s