Itsensä johtaminen ja valmentaminen

Maailma ympärillämme kehittyy jatkuvasti tietointensiivisemmäksi. Tietoa on saatavilla loputtomasti ja meidän on liiankin helppoa löytää esimerkkejä siitä, miten joku osaa tai menestyy meitä paremmin. Vaikka emme löytäisi tällaisia esimerkkejä, asetamme silti usein omat odotuksemme epärealistisen korkealle liian monessa asiassa samanaikaisesti, jolloin päädymme ruokkimaan epäonnistumisen tunnetta.

Itsensä johtaminen, mitä on itsensä johtaminen, mitä itsensäjohtaminen tarkoittaa, älykäs itsensäjohtaminen, itsensä johtamisen osa-alueet

Jatkuva kehittyminen, itsensä haastaminen ja epämukavuusalueelle hakeutuminen ovat vakiosanastoa työpaikoilla, parisuhteissa, perheissä ja harrastuksissa. Arki on kuitenkin monesti äärirajoilla venymistä ja harmistusta siitä, että emme ehdi tekemään mitään kunnolla kaiken kiireen keskellä. Tällaisessa ympäristössä toimiminen ja menestyminen vaatii hyviä itsensä johtamisen taitoja.

 

(Itsensä) johtaminen

Johtaminen on toimintaa, jolla pyritään saamaan saada aikaan tuloksia ihmisten avulla ja ihmisten kanssa. Arjessa johtamista kuvaa mielestäni osuvimmin määritelmä keskenään ristiriidassa olevien vaatimusten ja odotusten yhteensovittamisena käytettävissä olevin resurssein. Sovellan mielelläni tätä määritelmää myös itsensä johtamiseen.

Itsensä johtaminen on tavoitteellista toimintaa, jossa pyritään kohti määriteltyjä tavoitteita omaa toimintaa ja omia ajatusmalleja hallitsemalla. Sinällään itsensä johtamiseen liittyviä osa-alueita, kuten motivaatio, arvot ja merkityksellisyys, tunteet, kognitio ja stressinhallinta on käsitelty täällä jo hyvin ansiokkaasti omina aiheinaan, joten tässä kirjoituksessa pyrin tarkastelemaan ja tekemään yhteenvetoa itsensä johtamisesta kokonaisuutena.

Tunnettu johtamisen tutkija Peter Drucker määrittelee Harvard Business Review:n klassikkoartikkelissa itsensä johtamisen muutaman keskeisen kysymyksen avulla: Mitkä ovat vahvuuteni? Minkälainen on toimintatapani? Mitkä ovat arvoni? Mikä on minun paikkani? Mitä minun pitäisi saada aikaiseksi? Miten huolehdin ihmissuhteista ja vuorovaikutuksesta? Näihin kysymyksiin vastaamalla pitäisi olla mahdollista löytää kestävä kehittymisen ja menestymisen malli omaan toimintaan. Tarkastelen tässä erityisesti oman toimintatavan, tavoitteiden ja arvojen merkitystä itsensä johtamisessa.

 

Vahvuudet ja toimintatapa

Usein itsensä johtamisessa ja itsensä kehittämisessä painotetaan oman mukavuusalueen ulkopuolelle menemistä ja ymmärrettävästi kehittymisessä toivottava lopputulos onkin tämän mukavuusalueen laajentaminen. Kokeilemalla uutta ja venyttämällä olemassa olevaa osaamistamme opimme uusia taitoja ja saavutamme niissä varmuutta.

Toisaalta tekemällä tuttuja ja hyvin hallinnassa olevia asioita ruokimme myös itsevarmuuttamme. Eiväthän huippu-urheilijatkaan tee joka päivä maksimitehoisia harjoituksia vaikka tavoittelevatkin maksimaalista suorituskykyä. Välillä tehdään omia taitoja ja voimia ylläpitäviä tai palauttavia harjoitteita.

Jatkuva epämukavuusalueella asustaminen ei siis ole tarkoituksenmukaista. Tekemällä riittävästi tuttuja ja hyvin hallinnassa olevia asioita ruokimme itsevarmuutta, pärjäämisen ja pätevyyden tunnetta eli tärkeitä motivaatiota ylläpitäviä voimavaroja. Druckerkin toteaa, että vain vahvuuksien varassa ja niitä työstämällä voi kehittyä ja menestyä.

Itsensä johtaminen, mitä on itsensä johtaminen, mitä itsensäjohtaminen tarkoittaa, älykäs itsensäjohtaminen, itsensä johtamisen osa-alueet

Arvot ja tavoitteet

Motivaatiota käsittelevässä kirjoituksessamme pohdittiin sitä, miten tavoitteiden olisi hyvä olla selkeitä, konkreettisia ja saavutettavissa olevia. Isommat, pitkäaikaisemmat tai vaikeammat tavoitteet kannattaa pilkkoa sopiviin välitavoitteisiin ja tavoitteiden saavuttamisesta kannattaa palkita itseään.

Itsensä johtamisen kannalta tavoitteet ja niitä kohti vievä motivaatio ovat ymmärrettävästi olennaisia tekijöitä. Motivaation ylläpitämisen voi katsoa rakentuvan kolmen kivijalan varaan. Motivaatio pysyy parhaiten yllä kun a) tavoite on merkityksellinen, b) tavoite on saavutettavissa ja c) tavoittelu itsessään on jollain tavalla mielekästä tai palkitsevaa.

Ensimmäiseksi on siis tärkeää tunnistaa mitkä asiat ovat meille merkityksellisiä. Tärkeä osa-alue tässä on oman arvomaailman jäsentäminen.

Arvot ovat niitä ylätason asioita, joita tavoittelemme mutta emme ehkä koskaan voi täysin saavuttaa, koska ne ovat luonteeltaan moniulotteisia tulkinnanvaraisia (esim. hyvä terveys, terveet elämäntavat, mielenkiintoinen työ, tasapainoinen perhe-elämä). Näiden asioiden tavoitteleminen ja niissä edistyminen kuitenkin tekevät elämästämme merkityksellistä ja antavat meille onnistumisen kokemuksia.

Tavoitteet puolestaan ovat konkreettisia ja saavutettavissa olevia asioita, joiden kautta voimme mitata edistymistämme. Hyvä tavoite on linjassa arvojen kanssa, jolloin tavoitteen saavuttaminen on samalla tunnusmerkki ja palaute siitä, että toimimme arvojemme mukaisesti. Jos hamuamme vain kohti arvojamme, saatamme turhautua siihen, että emme osaa todeta mitä olemme saavuttaneet. On siis tärkeää osata tehdä ero arvojen ja tavoitteiden välille.

 

Palautuminen – resurssienhallinta

Druckerin näkökulma keskittyy työhön ja työuraan, mutta on sovellettavissa myös muille elämänalueille. Mielestäni silloin hänen edellä mainitsemiini kysymyksiin on kuitenkin olennaista lisätä resurssienhallinta eli omista voimavaroista huolehtiminen. Johtaminenhan on asioiden aikaansaamista käytettävissä olevilla resursseilla

Suomalainen (itsensä) johtamisen kärkiajattelija Pentti Sydänmaalakka tiivistää mielestäni tämän erittäin hyvin: “Hyvinvoinnin johtamisessa lähtökohtana on hyvä itsensä johtaminen. Se perustuu siihen, että tuntee itsensä, tietää omat vahvuutensa ja kehittämiskohteensa ja pystyy näin pitämään hyvää huolta omasta hyvinvoinnistaan sekä kykenee itse asettamaan rajat omalle työlleen.”

Resurssienhallinta on itsensä johtamisessa se osa-alue, joka näkyy eniten ulospäin. Töiden rajaaminen, keskittymiskyvyn ylläpitäminen, aikatauluissa pysyminen ja kalenterinhallinta ovat muutamia niistä osa-alueista, joita itsensä johtamisen valmennuksissa käsitellään. Nämä sinällään erittäin toimivat menetelmät ja työkalut eivät kuitenkaan toimi, jos emme ole tehneet pohjatyötä kunnolla.

Itsensä johtaminen, mitä on itsensä johtaminen, mitä itsensäjohtaminen tarkoittaa, älykäs itsensäjohtaminen, itsensä johtamisen osa-alueet

Esteet

Moni meistä tietää ja tunnistaa, mitä kannattaisi tehdä. Neuvojen antaminen ja tavoitteiden määritteleminen on usein helppoa, mutta niiden käytäntöön vieminen ei aina ole. Iso osa toimintaamme ohjaavista voimista syntyy sisäistä tulkinnoistamme, ei siitä mitä ympärillämme tapahtuu.

Miksi esimerkiksi jotkut myyntityötä tekevät suhtautuvat asiakkaan vetäytymiseen kirittävänä haasteena kun taas toisille jo pelkkä torjutuksi tulemisen mahdollisuus estää ryhtymästä alalle? Jotta voisimme todella johtaa itseämme, tulee meidän myös tulla tietoisiksi omista sisäisistä esteistämme, niistä tulkinnoista jotka estävät meitä toimimasta tai ohjaavat meidät sivupoluille.

Johtamisella pyritään suuntaamaan ja usein muuttamaan jotain toimintaa. Tutuissa toimintatavoissa pidättäytyminen ja niihin luisuminen on kuitenkin meille helppoa ja turvallista. Onnistuneita muutosprosesseja yhdistää keskeinen oivallus siitä, että toimintamme suuntaamisessa ja ohjaamisessa on aina mukana loogisen järjen lisäksi tunnetta. Sisäisiä tulkintoja ja niihin liittyviä tunteita tunnistamalla, jäsentämällä ja ymmärtämällä päästään käsiksi aidon muutoksen aikaansaamiseen

 

Itsensä johtaminen, mitä on itsensä johtaminen, mitä itsensäjohtaminen tarkoittaa, älykäs itsensäjohtaminen, itsensä johtamisen osa-alueet

4 vinkkiä parempaan itsensä johtamiseen

1.Pohdi, jäsennä ja kuvaa oma toimintatapasi. Vain tulemalla tietoiseksi omasta toiminnastasi voit muokata sitä.

2.Tunnista kolme vahvuutta, joiden varaan voit rakentaa. Usein tulemme sokeaksi omille vahvuuksillemme, koska nehän ovat asioita joissa kaikki sujuu helposti ja  luonnostaan. Opettele arvostamaan näitä ominaisuuksiasi.

3.Aseta sopivan kokoisia ja selkeitä tavoitteita. Hyvä tavoite on konkreettinen ja mitattavissa. Älä soimaa itseäsi liian vaatimattomista tavoitteista, ole ylpeästi mikrokunnianhimoinen.

4.Muista huolehtia peruskunnostasi. Tee riittävästi asioita, joissa olet jo hyvä ja varmaotteinen. Järjestä itsellesi mahdollisuuksia onnistua.

 

Kirjoittaja Simo Levanto (PsM) on työterveyspsykologi. Hän työskentelee työelämän psykologisten ilmiöiden asiantuntijana Shortumissa ja Doctagonilla.

 

Luettavaa:

 

One thought on “Itsensä johtaminen ja valmentaminen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s